Sivun aiheet:
Jos haluat lukea vain tiettyä osa-aluetta, paina ctrl ja F niin selaimen yläosaan avautuu hakulaatikko (pitäisi toimia useimmilla selaimilla)
- Koiran perushoito
- Koiran hankkiminen
- Turkki
- Korvat
- Hampaat
- Tassut
- Silmät
- Ulkoilutus
- Kynnet
- Pesu
- Ruokinta
- Harrastukset
Jos haluat lukea vain tiettyä osa-aluetta, paina ctrl ja F niin selaimen yläosaan avautuu hakulaatikko (pitäisi toimia useimmilla selaimilla)
Koiran perushoito
Koiran perushoito on välttämätöntä. Turkin, korvien, hampaiden ja silmien hoito sekä kynsien leikkaaminen kuuluvat jokaisen koiran elämään. Koira kannattaa totuttaa erilaisiin hoitotoimenpiteisiin jo pentuna.
Perushoitoa ei voi jättää tekemättä, jos koira halutaan pitää terveenä ja hyväkuntoisena.
Pientä koiraa voidaan hoitaa pöydällä, isompaa lattialla. Kaikki käsittelyt ja toimenpiteet on yritettävä tehdä pennulle mahdollisimman miellyttäviksi. Niihin ei saisi liittyä kivuntunteita, jotta se ei oppisi pelkäämään niitä. Pennun vastaan rimpuileminen ei saa estää omistajaa tekemästä toimenpiteitä loppuun.
Koira tarvitsee:
Koiraa ei koskaan pakoteta toimenpiteisiin, vaan ne tehdään alusta lähtien koiran kanssa yhteistyössä ja nätisti. Rauhallinen puhe ja ystävällisen varma kosketus auttavat koiraa parhaiten oppimaan, että toimenpiteet ovat mukavia. Koiraa kannattaa palkita rauhallisesta käyttäytymisestä kehumalla ja makupaloilla. On hyvä muistaa, että koira tuntee kipua ihan kuin ihminenkin! Mitä nätimmin koiran kanssa kaikki hoitotoimenpiteet tehdään, sen helpompi ne on aina tehdä.
Koiralla pitää olla oma, pehmustettu makuupaikka. Nukkuvaa pentua ei saa koskaan häiritä! Pentu tulee alusta alkaen totuttaa säännölliseen kynsien leikkaamiseen, kampaamiseen ja harjaamiseen sekä korvien ja suun tarkastamiseen. Joidenkin rotujen turkki vaatii jopa päivittäistä hoitoa, monien vähintään viikoittaista. Pitkää turkkia ei saa päästää takkuiseksi. Takut aiheuttavat tuskallista ihon kiristystä, haavoja ja ihotulehduksia.
Opeta pentu alusta alkaen jäämään yksin kotiin. Opetus tehdään pienen pienin askelin, niin ettei koira koskaan ehdi pelästymään. Totuta se myös matkustamaan rauhallisesti erilaisissa liikennevälineissä.Koiran leluiksi sopivat mm. pallot, vetorenkaat ja luut. Pehmeistä muovisista leluista koira voi nielaista palasia.
Erityisesti taajamassa asuvan koiran on opittava suhtautumaan luontevasti toisiin koiriin. Leikkiminen vapaana omien tuttujen koirakavereiden kanssa on pennulle tärkeää sekä henkisesti että ruumiillisesti.
Perushoitoa ei voi jättää tekemättä, jos koira halutaan pitää terveenä ja hyväkuntoisena.
Pientä koiraa voidaan hoitaa pöydällä, isompaa lattialla. Kaikki käsittelyt ja toimenpiteet on yritettävä tehdä pennulle mahdollisimman miellyttäviksi. Niihin ei saisi liittyä kivuntunteita, jotta se ei oppisi pelkäämään niitä. Pennun vastaan rimpuileminen ei saa estää omistajaa tekemästä toimenpiteitä loppuun.
Koira tarvitsee:
- hyvälaatuista ruokaa
- vettä
- sopivasti liikuntaa, aktivointia ja virikkeistämistä
- sosiaalisia suhteita
- paljon lepoa ja perhe-elämää
- sekä säännöllisiä hoitotoimenpiteitä.
Koiraa ei koskaan pakoteta toimenpiteisiin, vaan ne tehdään alusta lähtien koiran kanssa yhteistyössä ja nätisti. Rauhallinen puhe ja ystävällisen varma kosketus auttavat koiraa parhaiten oppimaan, että toimenpiteet ovat mukavia. Koiraa kannattaa palkita rauhallisesta käyttäytymisestä kehumalla ja makupaloilla. On hyvä muistaa, että koira tuntee kipua ihan kuin ihminenkin! Mitä nätimmin koiran kanssa kaikki hoitotoimenpiteet tehdään, sen helpompi ne on aina tehdä.
Koiralla pitää olla oma, pehmustettu makuupaikka. Nukkuvaa pentua ei saa koskaan häiritä! Pentu tulee alusta alkaen totuttaa säännölliseen kynsien leikkaamiseen, kampaamiseen ja harjaamiseen sekä korvien ja suun tarkastamiseen. Joidenkin rotujen turkki vaatii jopa päivittäistä hoitoa, monien vähintään viikoittaista. Pitkää turkkia ei saa päästää takkuiseksi. Takut aiheuttavat tuskallista ihon kiristystä, haavoja ja ihotulehduksia.
Opeta pentu alusta alkaen jäämään yksin kotiin. Opetus tehdään pienen pienin askelin, niin ettei koira koskaan ehdi pelästymään. Totuta se myös matkustamaan rauhallisesti erilaisissa liikennevälineissä.Koiran leluiksi sopivat mm. pallot, vetorenkaat ja luut. Pehmeistä muovisista leluista koira voi nielaista palasia.
Erityisesti taajamassa asuvan koiran on opittava suhtautumaan luontevasti toisiin koiriin. Leikkiminen vapaana omien tuttujen koirakavereiden kanssa on pennulle tärkeää sekä henkisesti että ruumiillisesti.
Koiran hankkiminen
Koiran hankkiminen vaatii huolellista harkintaa ja asiaan perehtymistä. Koiraa ei voi ottaa hetken mielijohteesta. Kun pohjatyön tekee huolella, koirasta saa uskollisen ystävän pitkäksi aikaa ja se tuo iloa omistajalleen vuosiksi.
Älä hanki koiraa, jos et ole varma omasta ajan riittävyydestäsi
Koira vaatii paljon, koira on kuin lapsi
Tutustu huolella koiran kasvattajaan
Pohdi näitä kysymyksiä, ennen kuin otat koiran:
Valitse rotu huolella
Koiraa valitessasi sinun on hyvä ottaa selvää esimerkiksi eri rotujen luonteista, liikunnantarpeista, luontaisista vaistoista, turkinhoidosta ja koulutettavuudesta. Myös kiinnostus johonkin tiettyyn koiraharrastuslajiin on hyvä huomioida rotuvaihtoehtoja punnitessa.
Kiinnitä huomiota myös rodun kokoon, energisyyteen, alkuperään ja käyttötarkoitukseen. Käyttötarkoitus voi edelleen vaikuttaa koiran luonteeseen ja käytökseen.
Tutustu huolella eri rotujen terveystilanteisiin. Useilla roduilla on jalostuksentavoiteohjelmia, JTO, joissa on kerrottu kattavasti muun muassa rodun terveystilanteesta ja perinnöllisistä sairauksista, luonneominaisuuksista ja mahdollisista luonneongelmista sekä rotujen historiasta.
Muista, että rodun valinta ei saa perustua pelkästään ulkonäköön.
Kun sopiva rotu on löytynyt
Kun sinulle ja perheellesi sopiva rotu on löytynyt, voit alkaa etsiä sopivaa pentuetta ja kasvattajaa. Tee tässäkin vaiheessa taustatyö huolella oikean pennun löytämiseksi.
Kun kasvattaja on löytynyt, käy tutustumassa emään ja pentuihin niiden kasvuympäristössä. Tällöin voit tarkistaa, että emällä ja pennuilla on asianmukaiset olot. Pentua ei pitäisi ostaa näkemättä sen emää.
Voit tutustua pennun emään ja isään myös Kennelliiton jalostustietojärjestelmän kautta (jos kyseessä on puhdasrotuinen koira). Sieltä näet muun muassa koirien terveystulokset, sukutaulut ja näyttely- ja koetulokset.
Älä osta koiraa epämääräiseltä myyjältä. Pennun on oltava pirteä, puhdas, iholtaan terve ja sen tulee liikkua normaalisti.
Vaikka tuntisit sääliä huonoissa oloissa kasvatettua pentua kohtaan, älä koskaan osta pentua säälistä! Pelastaessasi yhden pennun tuet samalla pentutehtailijan toimintaa.
Tee aina koiran kaupasta virallinen kauppasopimus. Jos myyjä ei halua täyttää sopimuksen kaikkia kohtia, jokin asia saattaa olla vialla.
Aikuiset kodinvaihtajat
Aikuista kodinvaihtajaa voi kysellä paikalliselta eläinsuojeluyhdistykseltä tai löytökoiria vastaanottavista eläinhoitoloista. Jos olet kiinnostunut juuri tietyn rotuisesta kodinvaihtajasta, tietoa aikuisista uutta kotia etsivistä koirista löytyy rotujärjestöistä tai kysymällä suoraan kasvattajilta.
Kun aikuisen koiran aiempi elämä ja syy miksi koirasta luovutaan, ovat tiedossa, on uuden omistajan helpompi varautua mahdollisiin ongelmiin. Jos koiran aiemmat elämänvaiheet eivät ole tiedossa ja sitä on mahdollisesti kohdeltu huonosti, koiran kanssa yhteisen kielen löytäminen ja sen sopeutuminen uuden perheen tavoille voi kestää kauemmin.
Myös aikuisen koiran kaupasta tulee aina tehdä kirjallinen sopimus.
Älä hanki koiraa, jos et ole varma omasta ajan riittävyydestäsi
Koira vaatii paljon, koira on kuin lapsi
Tutustu huolella koiran kasvattajaan
Pohdi näitä kysymyksiä, ennen kuin otat koiran:
- Onko sinulla tarpeeksi aikaa koiralle?
- Oletko valmis sitoutumaan koiraan sen eliniäksi, 10–15 vuodeksi?
- Onko perheessäsi tai lähipiirissäsi allergiaa?
- Kestääkö taloutesi koirasta aiheutuvat kustannukset?
- Saako asunnossasi pitää koiraa?
- Oletko valmis ulkoilemaan koiran kanssa useita kertoja päivässä?
Valitse rotu huolella
Koiraa valitessasi sinun on hyvä ottaa selvää esimerkiksi eri rotujen luonteista, liikunnantarpeista, luontaisista vaistoista, turkinhoidosta ja koulutettavuudesta. Myös kiinnostus johonkin tiettyyn koiraharrastuslajiin on hyvä huomioida rotuvaihtoehtoja punnitessa.
Kiinnitä huomiota myös rodun kokoon, energisyyteen, alkuperään ja käyttötarkoitukseen. Käyttötarkoitus voi edelleen vaikuttaa koiran luonteeseen ja käytökseen.
Tutustu huolella eri rotujen terveystilanteisiin. Useilla roduilla on jalostuksentavoiteohjelmia, JTO, joissa on kerrottu kattavasti muun muassa rodun terveystilanteesta ja perinnöllisistä sairauksista, luonneominaisuuksista ja mahdollisista luonneongelmista sekä rotujen historiasta.
Muista, että rodun valinta ei saa perustua pelkästään ulkonäköön.
Kun sopiva rotu on löytynyt
Kun sinulle ja perheellesi sopiva rotu on löytynyt, voit alkaa etsiä sopivaa pentuetta ja kasvattajaa. Tee tässäkin vaiheessa taustatyö huolella oikean pennun löytämiseksi.
Kun kasvattaja on löytynyt, käy tutustumassa emään ja pentuihin niiden kasvuympäristössä. Tällöin voit tarkistaa, että emällä ja pennuilla on asianmukaiset olot. Pentua ei pitäisi ostaa näkemättä sen emää.
Voit tutustua pennun emään ja isään myös Kennelliiton jalostustietojärjestelmän kautta (jos kyseessä on puhdasrotuinen koira). Sieltä näet muun muassa koirien terveystulokset, sukutaulut ja näyttely- ja koetulokset.
Älä osta koiraa epämääräiseltä myyjältä. Pennun on oltava pirteä, puhdas, iholtaan terve ja sen tulee liikkua normaalisti.
Vaikka tuntisit sääliä huonoissa oloissa kasvatettua pentua kohtaan, älä koskaan osta pentua säälistä! Pelastaessasi yhden pennun tuet samalla pentutehtailijan toimintaa.
Tee aina koiran kaupasta virallinen kauppasopimus. Jos myyjä ei halua täyttää sopimuksen kaikkia kohtia, jokin asia saattaa olla vialla.
Aikuiset kodinvaihtajat
Aikuista kodinvaihtajaa voi kysellä paikalliselta eläinsuojeluyhdistykseltä tai löytökoiria vastaanottavista eläinhoitoloista. Jos olet kiinnostunut juuri tietyn rotuisesta kodinvaihtajasta, tietoa aikuisista uutta kotia etsivistä koirista löytyy rotujärjestöistä tai kysymällä suoraan kasvattajilta.
Kun aikuisen koiran aiempi elämä ja syy miksi koirasta luovutaan, ovat tiedossa, on uuden omistajan helpompi varautua mahdollisiin ongelmiin. Jos koiran aiemmat elämänvaiheet eivät ole tiedossa ja sitä on mahdollisesti kohdeltu huonosti, koiran kanssa yhteisen kielen löytäminen ja sen sopeutuminen uuden perheen tavoille voi kestää kauemmin.
Myös aikuisen koiran kaupasta tulee aina tehdä kirjallinen sopimus.
TurkkiKoira kannattaa totuttaa harjaukseen jo pentuna. Aikuista koiraa, jota ei ole pentuna opetettu seisomaan paikallaan harjauksen ajan, on erittäin hankala saada seisomaan rauhassa harjauksen ajan. Pennun lyhyt turkki kasvaa nopeasti ja aikuisena sillä voi olla pitkä, säännöllistä harjausta vaativa turkki (riippuu rodusta). Joten olisi hyvä, että pentua harjattaisiin ja totutettaisiin alusta alkaen säännöllisesti.
Koiran turkkia ei hoideta vain sen takia, että koira näyttäisi paremmalle, vaan harjaus on tärkeää myös ihon ja terveyden hyvinvoinnin kannalta. Samalla tulee tarkastettua, ettei koiralla ole syöpäläisiä tai muita loiseläimiä. Jokaiselta vähänkin pidemmän turkin omaavalta koiralta kannattaa harjata päivittäin ainakin korvien takaa ja kainaloista, koska sieltä karvat huopaantuvat herkästi. Koiran turkista huolehtiminen on erittäin tärkeää, ettei turkki pääse takkuuntumaan ja huopaantumaan. Jos näin pääsee käymään, iho tulehtuu helposti ja bakteerit pääsevät pesiytymään ihoon. Jos koiran turkki on päässyt huopaantumaan, siihen harvoin auttaa muu kuin ajella koiran karvat pois. Jos on päättänyt ottaa pitkäturkkisen koiran, on sen turkki myös jaksettava harjata. Koiran turkki koostuu pehmeästi, lyhyemmästä aluskarvasta ja karkeammasta päälikarvasta. Lyhytkarvaiset koirat ovat erittäin helppo hoitoisia, mutta niidenkin turkkia on harjattava, erityisesti karvan vaihdon aikaan. Lyhytkarvaisia ei saisi pestä usein, koska kestää kauan ennen kuin niiden turkki saa luonnollisen rasvakerroksensa takaisin. Karkeakarvaisten koirien turkki hoidetaan nyppimällä kuolleet karvat pois. Useat rodut ovat trimmattavia. Ensimmäisiä kertoja trimmausta tehtäessä pyydä asiantunteva henkilä kaveriksi. Voit myös käydä katsomassa (mahdollisuuksien mukaan) jo ennen koiran tuloa miten rodun trimmaus tulee suorittaa. Yleensäkin koiran turkki kannattaa trimmata aina välillä, vaikkei koiran kanssa käytäisikään näyttelyissä, näin turkki pysyy paremmassa kunnossa. |
KorvatKorvat on tarkastettava ja tarvittaessa puhdistettava joka viikko koirilta, joilla on riippuvat tai runsaskarvaiset korvat. Niiltä olisi myös trimmauksen yhteydessä leikattava karvat lyhyemmiksi korvakäytävän luota. Esimerkiksi spanielit saavat helposti korvatulehduksia, niillä kun on suuret, roikkuvat korvat, eikä ilma kierrä korvakäytävässä kunnolla. Niiden korvat olisikin hyvä "tuulettaa" välillä: pistää löysästi hiusnauhalla kiinni pään yläpuolelle niin, että ilma kiertää. Mutta on tärkeää, ettei nauha unohdu korvaan, eikä sitä saa pitää kovin kauaa, ettei korva turpoa, koska silloin on vaarana verikorva. Pystykorvat kaipaavat ulomman korvakäytävän puhdistamista parin viikon välein. Korvat puhdistetaan jollakin nestemäisellä puhdistusaineella tai keitetyllä vedellä, puhdistamiseen olisi parasta käyttää vain sormen ympäri kietaistua paperia, jotta ei vahingossa puhdista liian syvältä.
HampaatOikea ruokinta on hampaiden terveyden perusedellytys. Koirat yleensä hoitavat itse hampaitaan luita jyrsimällä, mutta saattaa silti olla tarpeen välillä pestä koiran hampaat hammasharjalla ja koirille tarkoitetulla hammastahnalla. Hampaiden puhtaanapito on tärkeää hammaskiven ehkäisemiseksi. Hoitamattomana hammaskivi johtaa ientulehdukseen, ikenien vetäytymiseen ja vähitellen hampaiden irtoamiseen. Kun koiran hampaita hoitaa hyvin pennusta asti, ne ovat vielä melko puhtaat vanhanakin.
TassutKoiran tassut on tarkastettava aina ulkoilun jälkeen. Talvella pitkät karvat on syytä leikata anturoiden välistä, koska muuten tassunpohjaan kerääntyy lumipaakku, joka jäätyy sinne kovaksi kokkareeksi koiran kävellessä ja tekee kipeää. Myös lasinsirut ja terävät kivet voivat tarttua anturoihin ja aiheuttaa pahaa jälkeä. Eikä koira edes aina välttämättä itse huomaa tai tunne, jos sillä on jäänyt jokin esine tassuun. On siis erittäin tärkeää, että muistat tarkistaa tassut aina ulkoilun jälkeen.
|
SilmätKoiran silmät on tarkastettava usein ja säännöllisesti. Pikkukoirat ovat ulkoillessaan alttiimpia pölylle kuin suuremmat koirat. Pöly tarttuu silmäkulmiin ja voi aiheuttaa silmätulehduksen, ellei sitä poisteta. Vuotavat silmät on puhdistettava säännöllisesti, muuten erite tekee rumia tahroja silmien alapuolen karvapeitteeseen. Silmät puhdistetaan esim. keitetyllä vedellä ja paperinenäliinan kulmalla pyyhkimällä sisäkulmasta ulospäin. Jos koiran silmät vuotavat tai rähmivät paljon, saattaa silmässä olla haava ja sitä on käytävä näyttämässä eläinlääkärille aina kaiken varalta, koska aina on sokeutumisvaara.
KynnetKynsien leikkuu on yksi niistä useista asioista, joka on opetettava koiralle jo pentuna! Kynsien leikkuu on useilla aikuisilla koirilla lähes mahdotonta ilman nukutusta, mikäli niitä ei ole totutettu siihen nuorena. Nukutus myös maksaa ja lyhentää koiran elinikää.
Koiran kynnet eivät kulu luonnollisesti pehmeillä matoilla tai liukkaalla lattialla, ei edes jalkakäytävillä tai kadulla. Liian pitkät kynnet kääntävät varpaita väärään asentoon ja vaarana voi olla koko kynnen murtuminen. Siksi kynnet olisikin leikattava säännöllisesti. Kynnet kannattaa leikata rauhallisessa paikassa, jonne koira pistetään vaikka istumaan, tapahtuma on suoritettava aina rauhallisesti. Jos koiran kynnet ovat tummat, niistä ei erota paljain silmin kynnen ydinosaa. Silloin kannattaakin yrittää leikata kynnet kirkasta valoa vasten, ettei vahingoita ydinosaa. Mutta yleensä myös siitä tietää, että milloin ydin on lähellä, kun kynsi alkaa leikatessa murentua. Kynttä kannattaa lyhentää vähän kerrallaan. Jos kuitenkin leikkaat kynttä liikaa, ja siitä alkaa tulla verta, niin pidä kynnen päällä pumpulituppoa, joka on kastettu keitettyyn veteen. Vaikka verta tulisikin paljon, se ei yleensä ole vaarallista, ellet sitten ole leikannut lähes koko kynttä pois. Vaaleat kynnet onkin melko helppo leikata. |
UlkoilutusPentua ei kannata ulkoiluttaa pihan ulkopuolella tai antaa tavata muita koiria ennen kuin se on saanut vahvistusrokotteen, ja rokotuksenkin jälkeen vasta noin kahden viikon kuluttua. Pentua ei kannatta käyttää pitkillä tai rankoilla lenkeillä mieluiten alle vuoden ikäisenä, koska sen luusto ei ole kehittynyt valmiiksi, mutta silti sen lihaksiston tulisi antaa kehittyä liikkumalla. Vapaana liikkuminen on kaikista parasta kasvavalle koiralle. Lenkkien pituutta tulisi lisätä vähitellen. Koiraa kannattaa tietenkin ulkoiluttaa niin paljon kuin mahdollista. Mieluiten ainakin aamulla, päivällä ja illalla. Ja joku näistä lenkeistä voisi olla ainakin tunnin mittainen. Koira nauttii ulkoilusta saadessaan haistella paljon uusia hajuja ja saahan se samalla myös purettua ylimääräistä energiaansa.
PesuKoiraa ei kannata pestä kovin usein, mutta kun se on likainen, haisee tai on menossa näyttelyyn, se tulisi pestä. Koiran pesu aloitetaan kastelemalla ensin takapää ja selkä kunnolla, sitten levitetään shampoo, joka hierotaan hyvin turkkiin, viimeisenä päähän. Varo korvia ja silmiä! Huuhtelu aloitetaan päästä, shampoo on pestävä kunnolla pois, sitä ei saa jäädä ollenkaan, ettei koira ala kutiamaan. Puristele turkista ylimääräinen vesi pois, jos koiralla on pitkät karvat ja odota, että koira ravistelee. Lopuksi kuivaa koira, erityisesti korvat, pyyhkeellä ja pidä se lämpimässä. Märkää koiraa ei saa päästää ulos.
|
Ruokinta
Koiranruokinnassa on monia eri tapoja, joista yhdenkään ei voida sanoa olevan ainoa oikea. Koira voidaan ruokkia niin teollisella valmisruualla, kotiruualla kuin raakaravinnollakin. Koiranomistajan täytyy valita ruokintatapa, jolla koira voi hyvin ja joka sopii omistajalle. Eri ruokintatapoja ei voi laittaa paremmuusjärjestykseen, sillä jokaisella on omat hyvät ja huonot puolensa. Naapurin koiralle sopiva ruokintatapa ei välttämättä sovi omalle koirallesi yksilöllisten erojen vuoksi.
Kasvattaja antaa yleensä pennun mukana ruokintaohjeet, joita kannattaa noudattaa. Etenkin kasvuajan ruokinnassa kannattaa pysyä omassa rodussa yleisesti hyväksi tunnetussa ruokintatavassa. Rodusta riippuen koiran kasvukausi loppuu 6-18 kk:n ikään mennessä.
Koiran ruokinnan on tarkoitus tyydyttää muutakin kuin ravinnontarve. Koirilla on voimakkaita ruoan etsimiseen ja pilkkomiseen liittyviä käyttäytymistarpeita ja sillä pitää olla siihen mahdollisuus voidakseen hyvin.
Välttämättömät ravintoaineet
Koira tarvitsee samoja ravintoaineita kuin ihminen. Valkuaisaineet eli proteiinit, hiilihydraatit, rasvahapot, kivennäisaineet, hivenaineet ja vitamiinit muodostavat koiran ravinnon. Valkuainen koostuu aminohapoista, joista osa on koiralle ns. välttämättömiä ravinnosta saatavia aminohappoja. Loppuja aminohappoja koiran elimistö pystyy valmistamaan itse.
Valkuaisaineita on sekä eläin- että kasviperäisessä ravinnossa, mutta eläinperäinen valkuainen sulaa koiran ruuansulatuskanavassa huomattavasti paremmin kuin kasvivalkuainen. Siksi liha kuuluu koiran ruokavalioon. Luonnossa koiraeläinten ravinto koostuu ensisijaisesti rasvasta ja valkuaisesta; hiilihydraatteja siinä on vähän. Koira pystyy kuitenkin syömään ja käyttämään hyväkseen hiilihydraatteja.
Viljat ja monet kasviperäiset tuotteet ovat halvempia kuin liha, joten koiranruoka (etenkin kuivamuona) on nykyisin hyvin hiilihydraattipitoista. Rasva on koiralle erittäin hyvä ravintoaine, eikä suurikaan rasvamäärä aiheuta koirille sydän- ja verisuonisairauksia.
Luuston tärkeimmät kivennäisaineet ovat kalsium ja fosfori, joiden oikea suhde ravinnossa on tärkeää etenkin kasvavalle koiralle. Normaalisti koiralle ei tarvitse syöttää erillisiä vitamiinivalmisteita, sillä monipuolinen ja hyvälaatuinen koiranruoka sisältää riittävästi kaikkia koiran tarvitsemia vitamiineja.
Koiralla tulee aina olla tarjolla raikasta vettä, joka vaihdetaan vähintään kerran päivässä. Koiran juomisen tarve vaihtelee osin ruokintatyypin mukaan. Kuivamuonaa syövä koira juo enemmän vettä kuin vaikka kotiruokaa syövä koira, sillä kotiruoka sisältää huomattavan määrän vettä. Juomisen määrään vaikuttavat myös mm. koiran aktiivisuus ja ympäristön lämpötila.
Teolliset valmisruoat
Nykyisin yleisin koiran ruokintatapa on teollisten valmisruokien käyttäminen. Teollisia valmisruokia ovat kuivamuona, säilyketölkit, erilaiset koiranmakkarat, lihahyytelöt ynnä muut sellaiset.
Helposti koiralle tarjottava täysravinto sisältää kaikki koiran tarvitsemat ravintoaineet, kivennäis- ja hivenaineet sekä vitamiinit. Kuivamuonat sisältävät paljon kasviraaka-aineita, lähinnä viljoja tai riisiä. Kosteiden ruokien koostumus vaihtelee, mutta pääsääntöisesti niissä on paljon eläinperäistä raaka-ainetta ja sen vuoksi vain vähän hiilihydraatteja, mutta paljon valkuaista. Teollinen koiranruoka on helppo ja turvallinen tapa ruokkia koira.
Kotiruoka
Toinen ruokintatapa on koiralle räätälöity kotiruoka. Kotiruoalla ruokittaessa koiralle voi valmistaa monipuolista ja varmasti maistuvaa ruokaa halutuista raaka-aineista. Koiran kotiruoka on koiralle erikseen tehtyä ruokaa. Vaikka ihmisten ruoan tähteitä voidaan antaa koiralle ruoan lisäksi, eivät tähteet saa olla koiran pääasiallinen ravinnonlähde. Koiran valkuaistarpeen täyttämiseksi vähintään kolmannes kotiruuan tilavuudesta on oltava lihaa, kalaa, munaa ynnä muuta eläinperäistä raaka-ainetta.
Osa kotiruoasta voi sisältää kasviperäisiä raaka-aineita eli viljoja ja vihanneksia. Kasviperäinen raaka-aine on hyvä kypsentää ja vihannekset lisäksi hienontaa, jotta ne sulavat koiran ruuansulatuskanavassa.
Vaikka koira söisi monipuolista kotiruokaa, se tarvitsee ruokavalioonsa ylimääräistä kalsiumia, ellei ruokavalioon kuulu runsaasti käsittelemättömiä raakoja luita. Lihassa ja viljassa on huomattavasti enemmän fosforia kuin kalsiumia, joten kalsiumtäydennys on tärkeä kotiruuan lisä. Kotiruoan kalsiumlisäksi sopivat koirien kivennäisvalmisteet käyttöohjeen mukaan käytettyinä.
Raakaruokinta
Raakaruokinnassa eli barffauksessa koira ruokitaan noudattaen koiraeläimen luonnonmukaista ravintoa. Kaikki ruoka annetaan koiralle raakana. Ruokinnan perustana ovat lihaiset luut täydennettynä sisäelimillä, lihalla, kalalla, kananmunilla, kasviksilla ja marjoilla. Raaoista luista koira saa tarvitsemansa kalsiumin ja muitakin kivennäisaineita, ja samalla sen hampaat puhdistuvat. Minkään eläimen raa’at luut eivät ole koiralle vaarallisia, kunhan niitä ei syötetä koiralle kerrallaan liikaa ja niiden lomassa koira saa tarpeeksi myös muuta vatsantäytettä, mikä estää liiallisesta luumassasta johtuvan suolitukoksen muodostumisen. Vasta kypsennettäessä luut muuttuvat hauraiksi ja niistä irtoaa vaarallisen teräviä säröjä. Tulee siis muistaa, ettei koiralle tule antaa vaikkapa joulukinkun luita.
Raakaruokinta vaatii huomattavasti enemmän asiaan perehtymistä kuin teollisten valmisruokien syöttäminen. Raakaruokaa on nykyisin saatavilla valmiina annoksina, mikä helpottaa raakaruokinnan aloittamista sekä nopeuttaa koiranomistajan arkea raakaravinnolla ruokittaessa.
Koiralle voidaan syöttää useampaa erityyppistä ruokaa, kuten teollisen valmisruoan lisäksi kotiruokaa tai raakaruoka-aterioita silloin tällöin. Raakaruokinnan luuateria ja kuivamuona-ateria kannattaa aina antaa eri päivinä, sillä se voi olla suolistolle liian raskas yhdistelmä. Jos koira ei ole tottunut ruokintatyyppien vaihteluun, voi sen maha mennä alussa sekaisin.
Ruokintakerrat
Luovutusikäinen koiranpentu on syönyt kasvattajan luona 3-4 kertaa päivässä. Uudessa kodissa pentua kannattaa ensimmäisinä kuukausina ruokkia edelleen 3-4 kertaa päivässä. Pennun ollessa 6 kk ikäinen ruokintakertojen määrä lasketaan kahteen. Aikuinen koira syö 1-2 kertaa päivässä. Koiralla ei pidetä ruokaa jatkuvasti saatavilla, vaan se tarjotaan aina säännöllisinä ruoka-aikoina. Ravinnon määrästä on vaikea antaa tarkkoja ohjeita, sillä koirien ravinnontarve on yksilöllistä.
Pennun kasvuvauhti
Koiranpennun kasvuvauhti on nopeimmillaan 6-25 viikon iässä ja sen energiantarve on huomattavasti suurempi kuin aikuisella koiralla. Kasvuvauhdissa on suuria eroja rodusta riippuen. Suurikokoisiksi kasvavien rotujen pentujen kohdalla kasvuun tulee kiinnittää huomiota, sillä liiallinen ja/tai vääränlainen ruokinta voi aiheuttaa häiriöitä luuston kehitykseen. Ruokinnan ja liikunnan osuus kasvuhäiriöiden ennaltaehkäisyssä on erittäin ratkaisevaa. Kaikkien pentujen kohdalla nyrkkisääntönä voidaan pitää, että pennun kylkiluut eivät saa näkyä, mutta niiden pitää tuntua tunnusteltaessa.
Sopivan solakassa kunnossa olevalla pennulla on selvä vyötärö, kylkiluiden päällä tuntuu pehmeä rasvakerros, jonka alla kylkiluut tuntuvat selvästi. Liian lihavalla pennulla vyötärö on lähes tasapaksu muun ruumiin kanssa, kyljissä on paksu rasvakerros, eivätkä kylkiluut tunnu hyvin. Liian laihalla pennulla vyötärö on hyvin kapea ja lonkkaluut sekä kylkiluut törröttävät. Kyljistä puuttuu kokonaan rasvakerros ja kylkiluut tuntuvat terävinä.
Kasvun häiriintyminen näkyy ensin raajojen taipumisena; etujalat alkavat yleensä kääntyä ulospäin ja ranteet painua. Takajaloissa varpaat kääntyvät ulospäin, jolloin kintereet painuvat yhteen. Ruokinnan aiheuttamat lievät kasvuhäiriöt voidaan yleensä korjata muuttamalla ruokintaa, kunhan on ensin selvitetty mistä kasvuhäiriö johtuu. Jos kasvussa ilmenee ongelmia ota yhteyttä eläinlääkäriin ja koirasi kasvattajaan.
Huomaathan, että seuraavat ruoka-aineet ovat vaarallisia koiralle:
Teksti: Kennelliitto
Kasvattaja antaa yleensä pennun mukana ruokintaohjeet, joita kannattaa noudattaa. Etenkin kasvuajan ruokinnassa kannattaa pysyä omassa rodussa yleisesti hyväksi tunnetussa ruokintatavassa. Rodusta riippuen koiran kasvukausi loppuu 6-18 kk:n ikään mennessä.
Koiran ruokinnan on tarkoitus tyydyttää muutakin kuin ravinnontarve. Koirilla on voimakkaita ruoan etsimiseen ja pilkkomiseen liittyviä käyttäytymistarpeita ja sillä pitää olla siihen mahdollisuus voidakseen hyvin.
Välttämättömät ravintoaineet
Koira tarvitsee samoja ravintoaineita kuin ihminen. Valkuaisaineet eli proteiinit, hiilihydraatit, rasvahapot, kivennäisaineet, hivenaineet ja vitamiinit muodostavat koiran ravinnon. Valkuainen koostuu aminohapoista, joista osa on koiralle ns. välttämättömiä ravinnosta saatavia aminohappoja. Loppuja aminohappoja koiran elimistö pystyy valmistamaan itse.
Valkuaisaineita on sekä eläin- että kasviperäisessä ravinnossa, mutta eläinperäinen valkuainen sulaa koiran ruuansulatuskanavassa huomattavasti paremmin kuin kasvivalkuainen. Siksi liha kuuluu koiran ruokavalioon. Luonnossa koiraeläinten ravinto koostuu ensisijaisesti rasvasta ja valkuaisesta; hiilihydraatteja siinä on vähän. Koira pystyy kuitenkin syömään ja käyttämään hyväkseen hiilihydraatteja.
Viljat ja monet kasviperäiset tuotteet ovat halvempia kuin liha, joten koiranruoka (etenkin kuivamuona) on nykyisin hyvin hiilihydraattipitoista. Rasva on koiralle erittäin hyvä ravintoaine, eikä suurikaan rasvamäärä aiheuta koirille sydän- ja verisuonisairauksia.
Luuston tärkeimmät kivennäisaineet ovat kalsium ja fosfori, joiden oikea suhde ravinnossa on tärkeää etenkin kasvavalle koiralle. Normaalisti koiralle ei tarvitse syöttää erillisiä vitamiinivalmisteita, sillä monipuolinen ja hyvälaatuinen koiranruoka sisältää riittävästi kaikkia koiran tarvitsemia vitamiineja.
Koiralla tulee aina olla tarjolla raikasta vettä, joka vaihdetaan vähintään kerran päivässä. Koiran juomisen tarve vaihtelee osin ruokintatyypin mukaan. Kuivamuonaa syövä koira juo enemmän vettä kuin vaikka kotiruokaa syövä koira, sillä kotiruoka sisältää huomattavan määrän vettä. Juomisen määrään vaikuttavat myös mm. koiran aktiivisuus ja ympäristön lämpötila.
Teolliset valmisruoat
Nykyisin yleisin koiran ruokintatapa on teollisten valmisruokien käyttäminen. Teollisia valmisruokia ovat kuivamuona, säilyketölkit, erilaiset koiranmakkarat, lihahyytelöt ynnä muut sellaiset.
Helposti koiralle tarjottava täysravinto sisältää kaikki koiran tarvitsemat ravintoaineet, kivennäis- ja hivenaineet sekä vitamiinit. Kuivamuonat sisältävät paljon kasviraaka-aineita, lähinnä viljoja tai riisiä. Kosteiden ruokien koostumus vaihtelee, mutta pääsääntöisesti niissä on paljon eläinperäistä raaka-ainetta ja sen vuoksi vain vähän hiilihydraatteja, mutta paljon valkuaista. Teollinen koiranruoka on helppo ja turvallinen tapa ruokkia koira.
Kotiruoka
Toinen ruokintatapa on koiralle räätälöity kotiruoka. Kotiruoalla ruokittaessa koiralle voi valmistaa monipuolista ja varmasti maistuvaa ruokaa halutuista raaka-aineista. Koiran kotiruoka on koiralle erikseen tehtyä ruokaa. Vaikka ihmisten ruoan tähteitä voidaan antaa koiralle ruoan lisäksi, eivät tähteet saa olla koiran pääasiallinen ravinnonlähde. Koiran valkuaistarpeen täyttämiseksi vähintään kolmannes kotiruuan tilavuudesta on oltava lihaa, kalaa, munaa ynnä muuta eläinperäistä raaka-ainetta.
Osa kotiruoasta voi sisältää kasviperäisiä raaka-aineita eli viljoja ja vihanneksia. Kasviperäinen raaka-aine on hyvä kypsentää ja vihannekset lisäksi hienontaa, jotta ne sulavat koiran ruuansulatuskanavassa.
Vaikka koira söisi monipuolista kotiruokaa, se tarvitsee ruokavalioonsa ylimääräistä kalsiumia, ellei ruokavalioon kuulu runsaasti käsittelemättömiä raakoja luita. Lihassa ja viljassa on huomattavasti enemmän fosforia kuin kalsiumia, joten kalsiumtäydennys on tärkeä kotiruuan lisä. Kotiruoan kalsiumlisäksi sopivat koirien kivennäisvalmisteet käyttöohjeen mukaan käytettyinä.
Raakaruokinta
Raakaruokinnassa eli barffauksessa koira ruokitaan noudattaen koiraeläimen luonnonmukaista ravintoa. Kaikki ruoka annetaan koiralle raakana. Ruokinnan perustana ovat lihaiset luut täydennettynä sisäelimillä, lihalla, kalalla, kananmunilla, kasviksilla ja marjoilla. Raaoista luista koira saa tarvitsemansa kalsiumin ja muitakin kivennäisaineita, ja samalla sen hampaat puhdistuvat. Minkään eläimen raa’at luut eivät ole koiralle vaarallisia, kunhan niitä ei syötetä koiralle kerrallaan liikaa ja niiden lomassa koira saa tarpeeksi myös muuta vatsantäytettä, mikä estää liiallisesta luumassasta johtuvan suolitukoksen muodostumisen. Vasta kypsennettäessä luut muuttuvat hauraiksi ja niistä irtoaa vaarallisen teräviä säröjä. Tulee siis muistaa, ettei koiralle tule antaa vaikkapa joulukinkun luita.
Raakaruokinta vaatii huomattavasti enemmän asiaan perehtymistä kuin teollisten valmisruokien syöttäminen. Raakaruokaa on nykyisin saatavilla valmiina annoksina, mikä helpottaa raakaruokinnan aloittamista sekä nopeuttaa koiranomistajan arkea raakaravinnolla ruokittaessa.
Koiralle voidaan syöttää useampaa erityyppistä ruokaa, kuten teollisen valmisruoan lisäksi kotiruokaa tai raakaruoka-aterioita silloin tällöin. Raakaruokinnan luuateria ja kuivamuona-ateria kannattaa aina antaa eri päivinä, sillä se voi olla suolistolle liian raskas yhdistelmä. Jos koira ei ole tottunut ruokintatyyppien vaihteluun, voi sen maha mennä alussa sekaisin.
Ruokintakerrat
Luovutusikäinen koiranpentu on syönyt kasvattajan luona 3-4 kertaa päivässä. Uudessa kodissa pentua kannattaa ensimmäisinä kuukausina ruokkia edelleen 3-4 kertaa päivässä. Pennun ollessa 6 kk ikäinen ruokintakertojen määrä lasketaan kahteen. Aikuinen koira syö 1-2 kertaa päivässä. Koiralla ei pidetä ruokaa jatkuvasti saatavilla, vaan se tarjotaan aina säännöllisinä ruoka-aikoina. Ravinnon määrästä on vaikea antaa tarkkoja ohjeita, sillä koirien ravinnontarve on yksilöllistä.
Pennun kasvuvauhti
Koiranpennun kasvuvauhti on nopeimmillaan 6-25 viikon iässä ja sen energiantarve on huomattavasti suurempi kuin aikuisella koiralla. Kasvuvauhdissa on suuria eroja rodusta riippuen. Suurikokoisiksi kasvavien rotujen pentujen kohdalla kasvuun tulee kiinnittää huomiota, sillä liiallinen ja/tai vääränlainen ruokinta voi aiheuttaa häiriöitä luuston kehitykseen. Ruokinnan ja liikunnan osuus kasvuhäiriöiden ennaltaehkäisyssä on erittäin ratkaisevaa. Kaikkien pentujen kohdalla nyrkkisääntönä voidaan pitää, että pennun kylkiluut eivät saa näkyä, mutta niiden pitää tuntua tunnusteltaessa.
Sopivan solakassa kunnossa olevalla pennulla on selvä vyötärö, kylkiluiden päällä tuntuu pehmeä rasvakerros, jonka alla kylkiluut tuntuvat selvästi. Liian lihavalla pennulla vyötärö on lähes tasapaksu muun ruumiin kanssa, kyljissä on paksu rasvakerros, eivätkä kylkiluut tunnu hyvin. Liian laihalla pennulla vyötärö on hyvin kapea ja lonkkaluut sekä kylkiluut törröttävät. Kyljistä puuttuu kokonaan rasvakerros ja kylkiluut tuntuvat terävinä.
Kasvun häiriintyminen näkyy ensin raajojen taipumisena; etujalat alkavat yleensä kääntyä ulospäin ja ranteet painua. Takajaloissa varpaat kääntyvät ulospäin, jolloin kintereet painuvat yhteen. Ruokinnan aiheuttamat lievät kasvuhäiriöt voidaan yleensä korjata muuttamalla ruokintaa, kunhan on ensin selvitetty mistä kasvuhäiriö johtuu. Jos kasvussa ilmenee ongelmia ota yhteyttä eläinlääkäriin ja koirasi kasvattajaan.
Huomaathan, että seuraavat ruoka-aineet ovat vaarallisia koiralle:
- Suklaa
- Ksylitoli
- Sipuli
- Viinirypäleet ja rusinat
- Pullataikina
- Raa'at juurekset ja maissintähkä, hedelmien siemenet
- Macadamia-pähkinät
- Homeiset ruoat
Teksti: Kennelliitto
Harrastukset
Tässä luetellaan ainoastaan esimerkkejä erilaisista koiraharrastuksista. Lisätietoa pääset lukemaan kun klikkaat haluamaasi aihetta, sivu ohjautuu automaattisesti lajin järjestön sivuille (tai muulle aiheesta tarkemmin kertovalle). Tietoa eri harrastusmuodoista saat myös oman alueesi kennelkerholta.
Muistathan:
Koirarotujen välillä on eroja aktiivisuustasossa. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että mitä leimallisemmin rotu on jalostettu toimimaan yhdessä ihmisen kanssa (esimerkiksi paimenkoirat ja noutajat) sitä enemmän se myös tarvitsee tekemistä ja huomiota omistajaltaan. Koiraa voi aktivoida kotioloissakin, mutta virikettä sekä koiralle että isännälle tarjoavat erilaiset koiran kanssa harrastettavat lajit.
Muistathan:
Koirarotujen välillä on eroja aktiivisuustasossa. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että mitä leimallisemmin rotu on jalostettu toimimaan yhdessä ihmisen kanssa (esimerkiksi paimenkoirat ja noutajat) sitä enemmän se myös tarvitsee tekemistä ja huomiota omistajaltaan. Koiraa voi aktivoida kotioloissakin, mutta virikettä sekä koiralle että isännälle tarjoavat erilaiset koiran kanssa harrastettavat lajit.
Lähteet: Kennelliitto, Nicehouse, Wikipedia