Tällä sivulla on perustietoa kissan lisääntymisestä ja kasvatuksesta.
Sivun aiheet:
Jos haluat lukea vain tiettyä osa-aluetta, paina ctrl ja F niin selaimen yläosaan avautuu hakulaatikko (pitäisi toimia useimmilla selaimilla)
Sivun aiheet:
- Lisääntyminen
- Kastorointi ja sterilointi
- Kissan elinkaari
- Anatomia
Jos haluat lukea vain tiettyä osa-aluetta, paina ctrl ja F niin selaimen yläosaan avautuu hakulaatikko (pitäisi toimia useimmilla selaimilla)
Lisääntyminen
Naaraskissa voi tulla sukukypsäksi jo 3,5 kuukauden iässä. Tavallisempaa kuitenkin on, että kissa tulee kiimaan ensimmäisen kerran puolen vuoden paikkeilla. Uroskissat tulevat sukukypsiksi yleensä kuuden kuukauden ikäisenä, ja niiden virtsa alkaa haista voimakkaasti. Uroskissa voi myös merkkailla paikkoja virtsaamalla.
Kiima-aika kestää noin viikon verran. Sen aikana kissa voi tulla tiineeksi. Usein naaraskissan käytös muuttuu voimakkaasti: se voi olla levoton ja äänekäs. Kissa saattaa aloittaa myös virtsamerkkailun.
Mikäli kissa ei tule tiineeksi, uusi kiima alkaa parin viikon – puolentoista kuukauden kuluttua. Kissan toistuvat kiima-ajat ovat hyvin stressaavia niin kissalle kuin perheen ihmisjäsenillekin. Lisäksi naaraskissan kohtutulehduksen riski kasvaa ajan kuluessa. Kissa onkin syytä steriloida mahdollisimman nuorena.
Kollikissa on periaatteessa lisääntymiskykyinen vuoden ympäri. Koska myös kolleilla sukuhormonit aiheuttavat lemmikkikissalle hankalaa käyttäytymistä, kuten virtsamerkkailua ja levottomuutta, on kastrointi suositeltava operaatio.
Kissan tiineys- eli kantoaika on noin 59–70 vuorokautta (yleensä 65vrk), ja se synnyttää keskimäärin kuusi pentua. Naaraan kantamisen huomaa varmimmin nisistä jo ennen vatsan pyöristymistä. Ne punoittavat ja muuttuvat kaksi viikkoa astutuksesta keitetyn riisinjyvän kokoisiksi. Tiineys voidaan todeta varmuudella ultraäänitutkimuksella noin kolmannen tiineysviikon jälkeen. Röntgenkuvassa pennut näkyvät 40–50 vuorokauden jälkeen astutuksesta, jolloin luusto kovettuu. Raskaus on mahdollista keskeyttää eläinlääkärissä joko hormoneilla tai steriloinnilla eli kohdunpoistolla. Niin sanottu valeraskaus on mahdollinen, mutta harvinainen.
Tiine ja imettävä emo tarvitsee laadukasta ravintoa, jossa on riittävän korkea proteiini-, mineraali- ja vitamiinipitoisuus.
Yleensä kissa hoitaa synnytyksen itsenäisesti, mutta omistajan on tarkkailtava tilannetta mahdollisten ongelmien varalta. Mikäli emo on erityisen tuskainen tai pentuja ei supistuksista huolimatta ala kuulua, on eläinlääkärin apu tarpeen. Ihmistä tarvitaan myös silloin, jos emo ei ala hoitamaan vastasyntynyttä pentuaan.
Pentukuolleisuus 3 kk mennessä 15-40%
Hoidolliset ongelmat yleisiä.
Vaikeuksien nopea tunnistaminen tärkeää!
Kiima-aika kestää noin viikon verran. Sen aikana kissa voi tulla tiineeksi. Usein naaraskissan käytös muuttuu voimakkaasti: se voi olla levoton ja äänekäs. Kissa saattaa aloittaa myös virtsamerkkailun.
Mikäli kissa ei tule tiineeksi, uusi kiima alkaa parin viikon – puolentoista kuukauden kuluttua. Kissan toistuvat kiima-ajat ovat hyvin stressaavia niin kissalle kuin perheen ihmisjäsenillekin. Lisäksi naaraskissan kohtutulehduksen riski kasvaa ajan kuluessa. Kissa onkin syytä steriloida mahdollisimman nuorena.
Kollikissa on periaatteessa lisääntymiskykyinen vuoden ympäri. Koska myös kolleilla sukuhormonit aiheuttavat lemmikkikissalle hankalaa käyttäytymistä, kuten virtsamerkkailua ja levottomuutta, on kastrointi suositeltava operaatio.
Kissan tiineys- eli kantoaika on noin 59–70 vuorokautta (yleensä 65vrk), ja se synnyttää keskimäärin kuusi pentua. Naaraan kantamisen huomaa varmimmin nisistä jo ennen vatsan pyöristymistä. Ne punoittavat ja muuttuvat kaksi viikkoa astutuksesta keitetyn riisinjyvän kokoisiksi. Tiineys voidaan todeta varmuudella ultraäänitutkimuksella noin kolmannen tiineysviikon jälkeen. Röntgenkuvassa pennut näkyvät 40–50 vuorokauden jälkeen astutuksesta, jolloin luusto kovettuu. Raskaus on mahdollista keskeyttää eläinlääkärissä joko hormoneilla tai steriloinnilla eli kohdunpoistolla. Niin sanottu valeraskaus on mahdollinen, mutta harvinainen.
Tiine ja imettävä emo tarvitsee laadukasta ravintoa, jossa on riittävän korkea proteiini-, mineraali- ja vitamiinipitoisuus.
Yleensä kissa hoitaa synnytyksen itsenäisesti, mutta omistajan on tarkkailtava tilannetta mahdollisten ongelmien varalta. Mikäli emo on erityisen tuskainen tai pentuja ei supistuksista huolimatta ala kuulua, on eläinlääkärin apu tarpeen. Ihmistä tarvitaan myös silloin, jos emo ei ala hoitamaan vastasyntynyttä pentuaan.
Pentukuolleisuus 3 kk mennessä 15-40%
- tiineys (abortti, imeytyminen)
- synnytyksen aika (vaikea synnytys yms.)
- synnytystä seuraava kahden viikon aika
- vieroituksen jälkeen eli 3-12 viikkoa synnytyksestä
- menetykset 12 viikon jälkeen ovat harvinaisia
Hoidolliset ongelmat yleisiä.
Vaikeuksien nopea tunnistaminen tärkeää!
Kastrointi ja sterilointi
Kastraatiossa uroskissalta poistetaan kivekset, jolloin sukupuolihormonien vaikutus lakkaa. Naaraskissoilta steriloinnin yhteydessä poistetaan munasarjat sekä mahdollisesti myös kohtu. Kissan voi yleensä varhaissteriloida jo ennen luovutusikää, jolloin ei-toivottuja pentuja ei pääse syntymään. Leikattu kissa on mukavampi ja helpompi lemmikki, joka ei terveenä virtsaa hiekkalaatikon ulkopuolelle.
Kissan elinkaari
Jo kissanpennun ensimmäiset elinviikot ovat täynnä hurjia kasvupyrähdyksiä ja fyysisiä muutoksia, kissanpennun ensimmäinen elinvuosi vasta onkin täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Yksivuotiaana kissa on jo täysikasvuinen, mutta yhteen vuoteen mahtuukin hurjasti uutta opittavaa – sekä kasvettavaa.
Jos kissanpennun ensimmäiset elinviikot ovat jännittävää aikaa, on myös koko ensimmäinen ikävuosi täynnä paljon uutta ja jännittävää, kantapään kautta oppimisia ja aikamoisia kasvupyrähdyksiä. Tuosta pienestä, alle kämmenen kokoisesta nyytistä kasvaa nopeaa tahtia leikkisä otus, jonka persoona on usein sata kertaa isompi kuin se itse. Normaalioloissa kissanpentu oppii ja kehittyy fyysisesti puolessa vuodessa saman verran kuin ihminen kymmenen vuodessa! Pennusta kehittyy vahva ja taitava aikuinen, kun se saa emolta jatkuvaa huolenpitoa ja maitoa ravinnokseen. Pentu oppii sosiaalisia taitoja leikkiessään ja kisaillessaan sisarustensa kanssa sekä matkiessaan kaikkivoipaa emoaan. Pikkupentuaika Seitsemän viikon ikäisenä kissanpentu alkaa olla varovaisempi ja sen vuoksi on tärkeää, että pentu on tutustunut mahdollisimman moniin tilanteisiin ennen tätä ikää. On sääli, että pentu harvoin pääsee uuteen kotiinsa alle 7-viikkoisena, ja juuri siksi on tärkeä tietää, minkälaiselta kasvattajalta tai löytökodista pennun hankit. Kissanpennut luovutetaan yleensä 12-13 viikon ikäisinä. Ala heti totuttaa sitä uuteen ympäristöönsä ja mahdollisimman moniin uusiin asioihin. |
Kuva: Ipstilla.fi |
Kissanpennun henkinen kehitys ei todellakaan lopu 12-viikkoisena. Kissa on erittäin sopeutuvainen ja sinä voit vaikuttaa paljonkin siihen, miten se tulee toimeen, ja kuinka paljon se nauttii elämästään.
1 kuukausi: Kissanpennun ensisilmäykset sekä -askeleet
Vastasyntyneenä kissanpentu painaa ainoastaan noin 90–140 grammaa rodusta riippuen, mutta jo viikon kuluttua se on jo kaksinkertaistanut syntymäpainonsa. Kuukauden ikäinen pentu painaakin jo noin 350–450 grammaa.
Ensimmäisen kuukauden sisällä, noin 7–14 vuorokauden ikäisenä kissanpentu alkaa myös availla silmiään, mutta maailma näyttää vielä sumuiselta. Kaikilla kissanpennuilla on aluksi siniset tai siniharmaat silmät: lopullinen silmienväri määräytyy kolmessa kuukaudessa, mutta joillakin kissoilla lopullinen väri voi olla valmis vasta kahden vuoden ikäisenä.
Kissanpennun ensimmäiset 2–8 elinviikkoa ovat tärkeää oppimisen aikaa: kissanpentu luo siteitä muihin kissoihin sekä alkaa olla vuorovaikutuksessa ihmisen kanssa. Kolmen viikon ikäisenä kissanpentu tassuttelee jo taitavasti.
Ruokintaohje: Kissanpentua kannattaa hitusen tutustuttaa kiinteään ruokaan kolmannella tai neljällä viikolla.
2 kuukautta: Maitohammasta ei enää kolota
Kissanpentujen tulisi 2–8 viikon ikäisenä totuttaa mahdollisimman moniin eri ärsykkeisiin, kuten ihmisiin, ääniin, televisioon, mikron hyrinään sekä erilaisiin ympäristöihin aina eteisestä parvekkeelle.
Kuukauden ikäisen pennun imeväisaika alkaa olla loppusuoralla, jolloin emo ottaa pikkuhiljaa etäisyyttä pentuihinsa ja saattaa jopa kieltäytyä imettämästä niitä – onhan kissanpennuille kasvaneet pienet ja erityisen terävät maitohampaat.
Ruokintaohje: Kissaemon ollessa tiineenä ja imettäessä pentuja, sen ruokavalio tulisi olla vaihdettu penturuokaan. Ylimääräiset kalorit sekä runsas ravintoainepitoisuus ovat juuri mitä imettävä kissa tarvitsee. Kun emo lakkaa imettämästä pentujaan, se voi siirtyä taas normaaliin ruokavalioonsa: pennut ovat tuolloin noin seitsemän viikkoa vanhoja.
3 kuukautta: Pieni ja utelias tutkimusmatkailija
Suunnilleen kahdeksan viikon ikäisenä kissanpentu pitäisi viedä eläinlääkärille ensi kertaa tarkastettavaksi, rokotettavaksi ja madotettavaksi. Pohdi myös, pitäisikö pennulle laitattaa mikrosiru.
8–10-viikkoisena pentu toden teolla alkaa itsenäistyä emostaan ja sen sisäinen tutkimusmatkailija pääsee valloilleen: se päättää asettua taloksi, joten kaikki nurkat on rohkeasti tarkastettava, hyllyt koluttava ja sohvan kulmat merkata esimerkiksi raapimalla. Kiinnitä eritoten huomiota kotisi kissaystävällisyyteen: onhan raapimapuu hankittu, myrkylliset kukat ja kasvit varmasti poistettu, ja niin edelleen.
Kun haluat opettaa pennulle, miten sen pitää raapia raapimapuuta, siirrä pennun tassut hellästi ja lempeästi raapimapuuta vasten niin monta kertaa, että se ymmärtää mistä on kyse – voi myös rapsuttaa puuta samalla omilla kynsilläsi. Kissapennut oppivat tämän yleensä nopeasti. Tutustuta tämä aktiivinen kissa myös muihin lemmikkeihin ja anna kissanpentujen riehua ja leikkiä, vaikka se hurjalta näyttäisikin: se on tärkeä osa oppimisprosessia.
Ruokintaohje: 10–12 viikon ikäisinä kissanpennut ovat yleensä sopeutuneet täysin kiinteään ruokavalioon.
Pentuaika 3kk – 1vuosi
4 kuukautta: Uuteen kotiin?
12-viikkoisena kissanpentu on valmis muuttamaan kasvattajansa luota uuteen kotiin, jos sellainen on kissalle tiedossa. Luovutusikäinen pentu on myös jo sen verran aikuisissa mitoissa, että kannattaakin miettiä etukäteen, leikkauttaako kissat tulevaisuudessa epätoivottujen tiineyksien nimissä. Kysy lisää eläinlääkäriltäsi.
5 kuukautta: Ruokahalu ja saalistusvietti kasvavat entuudestaan
Kun maa tuntuu oikein tukevalta jalkojen alla, kissanpennut rakastavat leikkiä: ne kasvavat ja kehittyvät vauhdilla leikin tiimellyksissä. Interaktiiviset lelut sopivatkin loistavasti tällaiselle pikkuriiviölle, jonka saalistusvietit pääsevät valloilleen: kissanpentu alkaa leikkiä jahtausleikkejä ja saattaa vaania sinunkin varpaitasi.
Ruokintaohje: Koska kissanpentu kasvaa nopeasti, se vaatii myös paljon ravintoa. Kissanpennulla on pieni maha, mutta sitäkin suurempi ruokahalu: 8-viikkoisella sen koko on suunnilleen saksanpähkinän kokoinen! Kissanpennulle tulee antaa pieniä määriä ruokaa useita kertoja päivässä.
6 kuukautta: Aikuisen kissan hammasrivistö
Kissanpennun maitohampaat alkavat tippua ja väistyä pysyvien, täysikasvuisen kissan hampaiden tieltä. Puolivuotias kissanpentu on kooltaan kolme neljännestä täysikasvuisen kissan koosta, mutta sisimmissään se on vielä pentu!
Jos et ole vielä kokeillut harjata kissanpentuasi vielä harjoilla, nyt on korkea aika! Mitä aiemmin aloitat kissapentusi harjaamisen, sitä nopeammin se tottuu siihen.
Vakiintunut käytäntö on ollut kastroida kolli noin 6–9 kuukauden ikäisenä, tyttökissa steriloida ensimmäisen kiiman jälkeen, noin 16 viikon ikäisenä.
7 kuukautta: Talviturkki tulossa?
Kissanpennut syntyvät useimmiten keväällä tai alkukesästä, ja syksyn ja talven kolkutellessa ovella kissanpennulle kasvaa pidempi "talviturkki", etenkin jos kissa ulkoilee säännöllisesti. Harjaa myös kissaasi säännöllisesti, että saat harjattua ylijäämät karvat.
Kiinnitä huomiota myös muutoin turkin kuntoon, ettei sinne ole tullut epätoivottuja asukkeja kuten kirppuja tai punkkeja. Tästäkin syystä on äärimmäisen tärkeää harjata kissan turkkia säännöllisesti.
8 kuukautta: Hampaat tarkastukseen
Aivan kuten koiran, myös kissan hampaat kaipaavat säännöllisesti huolenpitoa ja harjausta, joten kissapentu kannattaa totuttaa hampaiden hoitoon jo pennusta pitäen. Hammaskiven ehkäisemiseksi voit pestä kissan hampaat ainakin kerran viikossa pehmeällä hammasharjalla ja erityisesti kissoille tarkoitetulla hammastahnalla.
Jos totutat kissan heti pentuna hampaiden puhdistamiseen, kissan hampaat ja ikenet pysyvät pidempään terveinä, hengitys hyväntuoksuisena ja samalla ehkäiset ikääntymisen mukanaan tuomia ongelmia.
9–11 kuukautta: Leikkiä säännöllisesti
Yhdeksän kuukauden iässä, täysi-ikäisyyden lähestyessä, "murrosikäinen" kissa kaipaa kovasti virikkeitä.
Vaikka kissanpennustasi on pian tulossa aikuinen kissa, se rakastaa edelleen leikkimistä: leikkiminen ei ole ainoastaan hauskaa, vaan myös opettavaista – se on kissan tapa kehittää sosiaalisia taitoja. Kissanomistajana – varsinkin ainoastaan yhden – sinulla on velvollisuus leikkiä kissasi kanssa! Leiki kissasi kanssa säännöllisesti joka päivä, ainakin 15 minuuttia päivässä.
Ruokintaohje: Nyt on aika alkaa pikkuhiljaa totuttaa kissanpentu myös täysikasvuisten kissojen ruokiin, mutta penturuokaa kannattaa syöttää kissalle vuoden ikään asti. Totuta kissa uuteen ruokaan viidessä päivässä lisäämällä uutta ruokaa pikku hiljaa vanhan sekaan.
Aikuisuus 1v – 10
12 kuukautta: Aikuinen katti
Onneksi olkoon, kissanpennusta on nyt kasvanut aikuinen kissa! Tulevia yhteisiä vuosia on edessänne vielä melkein viisitoista, jopa kaksikymmentä vuotta.
Kissa vanhenee
Kissan elämänkaaressa yhdeksän ensimmäistä vuotta ovat voiman aikaa ja noin 2/3 kissan elämästä. Usein kutsutaankin aikaa 10–14 vuotta kissan seniori-iäksi. Sen jälkeen alkaa vanhuus, jos elinpäiviä riittää. Jokainen kissaelämä on ainutkertainen. Se on geenien ja laajasti katsottuna ympäristön summa. Joku yksilö on vanha 10-vuotiaana, jossakin on sykettä vielä 17 vuoden iässä ja jopa myöhemminkin.
Kissat muuttuvat ikääntymisen myötä. Tutkimuksen mukaan 20 prosenttia yli 16-vuotiaista tekee tarpeensa joskus hiekkalaatikkoon ja joskus taas jonnekin ihan muualle ilman mitään erityistä syytä. Tutkituista kissoista 25 prosenttia nukkuu enemmän päivällä kuin yöllä. Yöaikaan ne esittivät omistajille vaatimuksia ja häiritsivät tämän unta. Myös luonteeseen tuli muutoksia. Yli 60 prosenttia oli perheelleen kiukkuisempia kuin ennen, sylki ja sähisi ilman syytä.
Ikääntyminen on luonnollinen tapahtuma. Seurauksena on havittavissa muutoksia aistimisessa, lämmönsäätelyssä, energia-aineenvaihdunnassa ja hormonitoiminnassa. Ikääntyneen kissan kaloritarve pienenee ja keskeisten välttämättömien amino- ja rasvahappojen tarve korostuu syödyn ruokamäärän vähentyessä. Ikääntyvän kissan eri sisäelinten muutokset johtavat mm. hormonitoiminnan muutoksiin: herkkyys mm. saada vanhuuteen liittyvä sokeritauti tai kilpirauhasen liikatoiminta tulevat esille. Samoin elinmuutokset aiheuttavat mm muutoksia lääkeaineiden käyttäytymiseen elimistössä. Ikääntyneen kissan reaktiot ulkomaailmaan muuttuvat, se ei näe yhtä hyvin kuin ennen, ei kuule, ei maista eikä haista. Aistimuutoksista johtuen kissa voi käyttäytyä helpommin ärtyneesti, nukkua aikaisempaa enemmän, ja kadottaa ruokahaluaan. Kissan vanhuuteen liittyy myös infektiosairauksien vastustuskyvyn huononeminen. Jo 8 - 9-vuotias kissa on alttiimpi infektiotaudeille kuin nuoremmat toverinsa.
- Pentu tarvitsee emon ja sisarustensa seuraa ainakin tämän ajan. Niiltä se oppii mm. kissankielen ja leikin säännöt.
- Sisäsiistiksi oppiminen tapahtuu jo nyt. Pennut tarvitsee kolmen viikon iästä alkaen petinsä viereen pienen hiekkalaatikon, jossa on niin matalat reunat, että pentu pääsee sinne helposti.
- Tärkeää on, että ihmiset seurustelevat pennun kanssa paljon. Tärkeintä tämä on kahden viikon iästä puoleentoista kuukauteen asti. Näin pennusta kasvaa kesy ja luottavainen aikuinen, jonka elämä ihmiskodissa on stressitöntä.
- Pentu tarvitsee turvallisia leluja sekä tilaa leikkiä ja liikkua. Kun se pikkupentuna tutustuu kodin ääniin ja esineisiin, se suhtautuu myöhemminkin uusiin asioihin rohkeasti. Pennun pelästyttämistä täytyy kuitenkin varoa.
1 kuukausi: Kissanpennun ensisilmäykset sekä -askeleet
Vastasyntyneenä kissanpentu painaa ainoastaan noin 90–140 grammaa rodusta riippuen, mutta jo viikon kuluttua se on jo kaksinkertaistanut syntymäpainonsa. Kuukauden ikäinen pentu painaakin jo noin 350–450 grammaa.
Ensimmäisen kuukauden sisällä, noin 7–14 vuorokauden ikäisenä kissanpentu alkaa myös availla silmiään, mutta maailma näyttää vielä sumuiselta. Kaikilla kissanpennuilla on aluksi siniset tai siniharmaat silmät: lopullinen silmienväri määräytyy kolmessa kuukaudessa, mutta joillakin kissoilla lopullinen väri voi olla valmis vasta kahden vuoden ikäisenä.
Kissanpennun ensimmäiset 2–8 elinviikkoa ovat tärkeää oppimisen aikaa: kissanpentu luo siteitä muihin kissoihin sekä alkaa olla vuorovaikutuksessa ihmisen kanssa. Kolmen viikon ikäisenä kissanpentu tassuttelee jo taitavasti.
Ruokintaohje: Kissanpentua kannattaa hitusen tutustuttaa kiinteään ruokaan kolmannella tai neljällä viikolla.
2 kuukautta: Maitohammasta ei enää kolota
Kissanpentujen tulisi 2–8 viikon ikäisenä totuttaa mahdollisimman moniin eri ärsykkeisiin, kuten ihmisiin, ääniin, televisioon, mikron hyrinään sekä erilaisiin ympäristöihin aina eteisestä parvekkeelle.
Kuukauden ikäisen pennun imeväisaika alkaa olla loppusuoralla, jolloin emo ottaa pikkuhiljaa etäisyyttä pentuihinsa ja saattaa jopa kieltäytyä imettämästä niitä – onhan kissanpennuille kasvaneet pienet ja erityisen terävät maitohampaat.
Ruokintaohje: Kissaemon ollessa tiineenä ja imettäessä pentuja, sen ruokavalio tulisi olla vaihdettu penturuokaan. Ylimääräiset kalorit sekä runsas ravintoainepitoisuus ovat juuri mitä imettävä kissa tarvitsee. Kun emo lakkaa imettämästä pentujaan, se voi siirtyä taas normaaliin ruokavalioonsa: pennut ovat tuolloin noin seitsemän viikkoa vanhoja.
3 kuukautta: Pieni ja utelias tutkimusmatkailija
Suunnilleen kahdeksan viikon ikäisenä kissanpentu pitäisi viedä eläinlääkärille ensi kertaa tarkastettavaksi, rokotettavaksi ja madotettavaksi. Pohdi myös, pitäisikö pennulle laitattaa mikrosiru.
8–10-viikkoisena pentu toden teolla alkaa itsenäistyä emostaan ja sen sisäinen tutkimusmatkailija pääsee valloilleen: se päättää asettua taloksi, joten kaikki nurkat on rohkeasti tarkastettava, hyllyt koluttava ja sohvan kulmat merkata esimerkiksi raapimalla. Kiinnitä eritoten huomiota kotisi kissaystävällisyyteen: onhan raapimapuu hankittu, myrkylliset kukat ja kasvit varmasti poistettu, ja niin edelleen.
Kun haluat opettaa pennulle, miten sen pitää raapia raapimapuuta, siirrä pennun tassut hellästi ja lempeästi raapimapuuta vasten niin monta kertaa, että se ymmärtää mistä on kyse – voi myös rapsuttaa puuta samalla omilla kynsilläsi. Kissapennut oppivat tämän yleensä nopeasti. Tutustuta tämä aktiivinen kissa myös muihin lemmikkeihin ja anna kissanpentujen riehua ja leikkiä, vaikka se hurjalta näyttäisikin: se on tärkeä osa oppimisprosessia.
Ruokintaohje: 10–12 viikon ikäisinä kissanpennut ovat yleensä sopeutuneet täysin kiinteään ruokavalioon.
Pentuaika 3kk – 1vuosi
4 kuukautta: Uuteen kotiin?
12-viikkoisena kissanpentu on valmis muuttamaan kasvattajansa luota uuteen kotiin, jos sellainen on kissalle tiedossa. Luovutusikäinen pentu on myös jo sen verran aikuisissa mitoissa, että kannattaakin miettiä etukäteen, leikkauttaako kissat tulevaisuudessa epätoivottujen tiineyksien nimissä. Kysy lisää eläinlääkäriltäsi.
5 kuukautta: Ruokahalu ja saalistusvietti kasvavat entuudestaan
Kun maa tuntuu oikein tukevalta jalkojen alla, kissanpennut rakastavat leikkiä: ne kasvavat ja kehittyvät vauhdilla leikin tiimellyksissä. Interaktiiviset lelut sopivatkin loistavasti tällaiselle pikkuriiviölle, jonka saalistusvietit pääsevät valloilleen: kissanpentu alkaa leikkiä jahtausleikkejä ja saattaa vaania sinunkin varpaitasi.
Ruokintaohje: Koska kissanpentu kasvaa nopeasti, se vaatii myös paljon ravintoa. Kissanpennulla on pieni maha, mutta sitäkin suurempi ruokahalu: 8-viikkoisella sen koko on suunnilleen saksanpähkinän kokoinen! Kissanpennulle tulee antaa pieniä määriä ruokaa useita kertoja päivässä.
6 kuukautta: Aikuisen kissan hammasrivistö
Kissanpennun maitohampaat alkavat tippua ja väistyä pysyvien, täysikasvuisen kissan hampaiden tieltä. Puolivuotias kissanpentu on kooltaan kolme neljännestä täysikasvuisen kissan koosta, mutta sisimmissään se on vielä pentu!
Jos et ole vielä kokeillut harjata kissanpentuasi vielä harjoilla, nyt on korkea aika! Mitä aiemmin aloitat kissapentusi harjaamisen, sitä nopeammin se tottuu siihen.
Vakiintunut käytäntö on ollut kastroida kolli noin 6–9 kuukauden ikäisenä, tyttökissa steriloida ensimmäisen kiiman jälkeen, noin 16 viikon ikäisenä.
7 kuukautta: Talviturkki tulossa?
Kissanpennut syntyvät useimmiten keväällä tai alkukesästä, ja syksyn ja talven kolkutellessa ovella kissanpennulle kasvaa pidempi "talviturkki", etenkin jos kissa ulkoilee säännöllisesti. Harjaa myös kissaasi säännöllisesti, että saat harjattua ylijäämät karvat.
Kiinnitä huomiota myös muutoin turkin kuntoon, ettei sinne ole tullut epätoivottuja asukkeja kuten kirppuja tai punkkeja. Tästäkin syystä on äärimmäisen tärkeää harjata kissan turkkia säännöllisesti.
8 kuukautta: Hampaat tarkastukseen
Aivan kuten koiran, myös kissan hampaat kaipaavat säännöllisesti huolenpitoa ja harjausta, joten kissapentu kannattaa totuttaa hampaiden hoitoon jo pennusta pitäen. Hammaskiven ehkäisemiseksi voit pestä kissan hampaat ainakin kerran viikossa pehmeällä hammasharjalla ja erityisesti kissoille tarkoitetulla hammastahnalla.
Jos totutat kissan heti pentuna hampaiden puhdistamiseen, kissan hampaat ja ikenet pysyvät pidempään terveinä, hengitys hyväntuoksuisena ja samalla ehkäiset ikääntymisen mukanaan tuomia ongelmia.
9–11 kuukautta: Leikkiä säännöllisesti
Yhdeksän kuukauden iässä, täysi-ikäisyyden lähestyessä, "murrosikäinen" kissa kaipaa kovasti virikkeitä.
Vaikka kissanpennustasi on pian tulossa aikuinen kissa, se rakastaa edelleen leikkimistä: leikkiminen ei ole ainoastaan hauskaa, vaan myös opettavaista – se on kissan tapa kehittää sosiaalisia taitoja. Kissanomistajana – varsinkin ainoastaan yhden – sinulla on velvollisuus leikkiä kissasi kanssa! Leiki kissasi kanssa säännöllisesti joka päivä, ainakin 15 minuuttia päivässä.
Ruokintaohje: Nyt on aika alkaa pikkuhiljaa totuttaa kissanpentu myös täysikasvuisten kissojen ruokiin, mutta penturuokaa kannattaa syöttää kissalle vuoden ikään asti. Totuta kissa uuteen ruokaan viidessä päivässä lisäämällä uutta ruokaa pikku hiljaa vanhan sekaan.
- Pentu muuttaa uuteen kotiin.
- Kissa oppii uuden kodin tavoille: se löytää ruoka- ja vessapaikat ja se opetetaan kynsimään sallittuja kohteita.
- Kissaa totutetaan hellästi hoitotoimenpiteisiin: harjaamiseen, hampaiden ja korvien tarkistamiseen. Se kannattaa myös totuttaa valjaisiin ja taluttimeen.
- Uuteen kotiin tullut kissa kannattaa totuttaa erilaisiin ruokiin. Näin se oppii syömään monipuolisesti, eikä nirsoile aikuisena.
- Kissanpennut ovat leikkisiä, yhteinen leikki ihmisen kanssa on erittäin tärkeää.
Aikuisuus 1v – 10
12 kuukautta: Aikuinen katti
Onneksi olkoon, kissanpennusta on nyt kasvanut aikuinen kissa! Tulevia yhteisiä vuosia on edessänne vielä melkein viisitoista, jopa kaksikymmentä vuotta.
- Kissa tarvitsee aikuisenakin yhteistä leikkiä leluilla ihmisen kanssa joka päivä.
- On tärkeää huolehtia siitä, ettei kissa pääse lihomaan. Ylipaino on vaarallista myös kissoille.
- Kissa on syytä käyttää eläinlääkärin tarkastuksessa vuosittain. Samalla tarvittavat rokotukset voi uusia.
Kissa vanhenee
Kissan elämänkaaressa yhdeksän ensimmäistä vuotta ovat voiman aikaa ja noin 2/3 kissan elämästä. Usein kutsutaankin aikaa 10–14 vuotta kissan seniori-iäksi. Sen jälkeen alkaa vanhuus, jos elinpäiviä riittää. Jokainen kissaelämä on ainutkertainen. Se on geenien ja laajasti katsottuna ympäristön summa. Joku yksilö on vanha 10-vuotiaana, jossakin on sykettä vielä 17 vuoden iässä ja jopa myöhemminkin.
Kissat muuttuvat ikääntymisen myötä. Tutkimuksen mukaan 20 prosenttia yli 16-vuotiaista tekee tarpeensa joskus hiekkalaatikkoon ja joskus taas jonnekin ihan muualle ilman mitään erityistä syytä. Tutkituista kissoista 25 prosenttia nukkuu enemmän päivällä kuin yöllä. Yöaikaan ne esittivät omistajille vaatimuksia ja häiritsivät tämän unta. Myös luonteeseen tuli muutoksia. Yli 60 prosenttia oli perheelleen kiukkuisempia kuin ennen, sylki ja sähisi ilman syytä.
Ikääntyminen on luonnollinen tapahtuma. Seurauksena on havittavissa muutoksia aistimisessa, lämmönsäätelyssä, energia-aineenvaihdunnassa ja hormonitoiminnassa. Ikääntyneen kissan kaloritarve pienenee ja keskeisten välttämättömien amino- ja rasvahappojen tarve korostuu syödyn ruokamäärän vähentyessä. Ikääntyvän kissan eri sisäelinten muutokset johtavat mm. hormonitoiminnan muutoksiin: herkkyys mm. saada vanhuuteen liittyvä sokeritauti tai kilpirauhasen liikatoiminta tulevat esille. Samoin elinmuutokset aiheuttavat mm muutoksia lääkeaineiden käyttäytymiseen elimistössä. Ikääntyneen kissan reaktiot ulkomaailmaan muuttuvat, se ei näe yhtä hyvin kuin ennen, ei kuule, ei maista eikä haista. Aistimuutoksista johtuen kissa voi käyttäytyä helpommin ärtyneesti, nukkua aikaisempaa enemmän, ja kadottaa ruokahaluaan. Kissan vanhuuteen liittyy myös infektiosairauksien vastustuskyvyn huononeminen. Jo 8 - 9-vuotias kissa on alttiimpi infektiotaudeille kuin nuoremmat toverinsa.
Kissan anatomia
TÄÄLLÄ on myös erittäin hienosti esitelty kissan anatomiaa (kuva sellainen ettei sitä voi liittää tänne ilman, että selaus ominaisuus katoaa).
Lähteet: Wikipedia, Ipstilla,fi, sey.fi, avatv.fi, kissawiki, purina.fi, hyl.edu.hel.fi/, google kuvahaku