Kanin sairastuminen
Osiossa esitelty yleisimpiä kanien vaivoja ja sairauksia. Pudotusvalikosta löydät lisää. Muihin suosittelemaan tutustumaan KaniWikissa. (linkki tulossa linkit-osioon)
Eläimen hankintahinta ei ole missään suhteessa sen tunnearvoon, yksilöllisyyteen tai korjaus- ja parannuskustannuksiin. Eläinlääkärikulut nousevat yleensä eläimen ostohintaa suuremmiksi, mutta se ei koskaan saa estää eläimen asianmukaista hoitamista. Tekstin tarkoituksena on vähentää eläinten sairauksien aiheuttamia kustannuksia hoito-ohjein ja ennaltaehkäisevin tiedoin.
Mitään lääkintää ei tulisi aloittaa itse, keskustelematta ensin eläinlääkärin kanssa, mikäli sinulla ei ole kokemusta taudista ja sen lääkityksestä. Väärät hoitokeinot tai väärä annostus voivat heikentää paranemista tai jopa viedä tautia huonompaan suuntaan.
Mikäli huomaat eläimessäsi sairauden oireita, soita eläinlääkärille, keskustelu on ilmaista ja he monesti neuvovat ensin kotikonstit ja sitten vasta varaillaan vastaanottoaikoja.
Sairauksien hoito ei ole ilmaista, mutta muistathan: Silloin kun olet ottanut eläimen, olet sitoutunut hoitamaan sitä kaikilla mahdollisilla tavoilla ja huolehtimaan siitä, koska se ei voi kertoa, milloin on kipeä, eikä se itse pysty maksamaan lääkärikulujaan.
Sairastumisen aiheuttamat oireet
(pätevät myös muiden eläimien kohdalla kuin kanin)
Ruokahalu
Syömättömyys on usein seurausta eläimen sairastumisesta; hammasviat, loiset, tartuntataudit, suoliston tasapainohäiriöistä, aineenvaihduntasairauksista sekä myrkytystiloista.
Sairauden lisäksi tulee miettiä myös ruokintaa, sekä ympäristön muutoksia. Mikäli eläimellä ei ole muita hälyttäviä oireita, ei päivän ruokahaluttomuus ole vaarallista, mutta mikäli ruokahaluttomuus kestää pidempään tai eläimellä on muitakin oireita, on syytä ruveta toimimaan.
Juominen
Vedentarve vaihtelee jopa yksilöllisestikin ravinnon, ympäristön lämpötilan sekä eläimen aktiivisuuden mukaan. Nestevarastot pienillä eläimillä on kuitenkin rajalliset, jonka vuoksi lyhytaikainenkin ripuli voi aiheuttaa haitallisen nestevajauksen.
Sairaan (kuten myös terveenkin) eläimen juomista tulee tarkkailla. Jos näyttää, ettei eläin pysty juomaan tarvittavaa määrää nestettä päivittäin, tulisi nesteytys hoitaa antamalla vettä esim. (neulattomalla) ruiskulla suoraan suuhun.
Nestevajauksen voit todeta nostamalla niskanahkaa poimulle. Mikäli poimu jää koholle yli sekunniksi, on se jo pienelle eläimelle liikaa, eläin tulee viedä eläinlääkäriin saamaan nestettä nahan alle tai suoneen.
Liikkuminen
Sairas eläin ei yleensä liiku kuin välttämättömille tarpeilleen. Liikkumattomuus voi olla oire myös muistakin sairauksista kuin liikuntaelinten, esim. ummetuksesta.
Ontumisen syitä ovat yleensä raajavauriot: haavat, tulehdukset, murtumat, revähdykset tai sijoiltaanmenot.
Kosketusarkuus ja kipu
Mikäli eläimen raaja on kipeä, se ei yleensä anna tutkia sitä.
Karvanlähtö ja ihomuutokset
Ihosairaudet ja loiset, voivat olla syynä lisääntyneeseen karvanlähtöön, kuten myös aineenvaihdunta- ja puutossairaudet. Ihon hilseily, punoitus tai turvotus voi olla paikallista tai muusta sairaudesta johtuvaa.
Älä sekoita normaalia keväisin ja syksyisin tapahtuvaa karvanvaihtoa tähän.
Kuume
Tulehdussairaudet oireilevat yleensä kuumeiluna. Myös liian lämmin ympäristö nostaa herkästi pikkueläinten ruumiinlämpöä.
Uloste
Myrkytystila, aineenvaihduntasairaus, ruoansulatushäiriöt tai tarttuva sairaus voivat oireilla ripulina. Myös väärä (tai väärä määrä) ravinto on yleinen ripulin syy.
Ummetuksen (eläin ei ulosta) voivat aiheuttaa liian vähäkuituinen ruoka (muista aina kuivaa heinää tarjolla !!!) tai suoliston osittainen / täydellinen tukos.
Painon muutokset
Yliruokinta johtaa useimmiten eläimen lihavuuteen. Se voi kuitenkin olla myös merkki sairaudesta tai nesteen keräytymisestä vatsaonteloon.
Useat sairaudet tai loiset voivat olla syy eläimen laihtumiseen.
Käytös
Eläimen käytös muuttuu usein sairauden johdosta. Eläin voi olla apea, yrittää piiloutua, eikä se liiku. Se saattaa myös tulla aggressiiviseksi elinkumppaniaan tai omistajaansa kohtaan.
Käytös voi muuttua myös oudoksi. Pään kallellaan pitäminen, kehän kiertäminen, pään voimakas ravistelu ovat tavallisesti korvatulehduksen tai korvaloisten aiheuttamia, mutta näyttävät hyvin vakavilta. Totta kai eläin tulee kuitenkin viedä hoitoon.
Tapaturmat
Putoamiset
Eläimet SAATTAVAT kestää putoamiset jopa 2 metrin korkeudelta yllättävän hyvin, mutta vaikka eläin vaikuttaisikin normaalilta putoamisen jälkeen, kannattaa sitä seurata jonkin aikaa mahdollisten sisäelinvaurioiden vuoksi. Jos eläimen yleistila on poikkeava, on syytä viedä eläin hoitoon.
Haavat
Tärkeintä haavojen hoidossa on puhtaus. Lika ja pieneliöt voivat aiheuttaa tulehduksia, jotka hidastavat tai estävät haavan paranemisen.
Pintanaarmut ja hankaumat eivät puhdistuksen lisäksi yleensä tarvitse muuta hoitoa. Mikäli haavasta vuotaa kudosnestettä on syytä ottaa yhteyttä eläinlääkäriin, joka neuvoo hoidon.
Suuret ja syvät haavat on syytä jättää eläinlääkärin hoidettavaksi. Mikäli et saa aikaa välittömästi, ensiapuna näissäkin on puhdistus sekä siteellä suojaaminen. Suurissa haavoissa voi käyttää kiristyssiteenä kumilenkkiä, joka laitetaan haavan YLÄpuolelle. Tarkista ensin, ettei haavassa ole vieraita esineitä.
Lämpöhalvaus
Pysäköidyn auton lämpötila voi aurinkoisena kesäpäivänä kohota jopa 70 asteeseen. Eläintä ei siis missään tapauksessa saa jättää näin kuumaan tilaan. Talvisin huolehdi, ettet laita eläimen häkkiä liian lähelle pattereita.
Lämpöhalvauksen oireita ovat: läähätys ja levottomuus. Korkea lämpötila muuttaa oireet nopeastikin eläimen velttoisuuteen tai tajunnan menetykseen.
Ensiapuna siirrä eläin välittömästi viileään paikkaa, tarjoa sille runsaasti juotavaa (nestehukka) sekä viilennä mahdollisuuksien mukaan esim. viileällä pyyhkeellä.
Jos eläin kärsii liian kuumasta lämpötilasta kauan, aivokudokset rupeavat keräämään kudosnestettä, joka voi aiheuttaa eläimelle vakavia keskushermostovaurioita ja eläin voi jopa menehtyä.
Vakavissa lämpöhalvaustapauksissa käänny pikaisesti eläinlääkärin puoleen.
Murtumat
Liika rasitus, tapaturma tai luun rakennetta heikentävät sairaudet voivat johtaa luunmurtumiin. Pieneläimillä syitä ovat yleensä: putoamiset, tallaantumiset tai suurempien eläimien puremiset. Murtumat tulee hoidattaa aina eläinlääkärillä.
Nivelten sijoiltaanmenot
Sijoiltaanmeno voi tapahtua esim. jos eläin rimpuilee irti jäätyään kiinni häkin rakenteisiin. Tämän vuoksi kalterillisten häkkien päällä tulisi AINA pitää pyyhettä tms. koska kanit tykkäävät kiipeillä. Sijoiltaan menneen raajan oikaisee aina eläinlääkäri rauhoituspiikin jälkeen. Sijoiltaanmenoilla on kiusallinen tapa uusiutua.
Mitään lääkintää ei tulisi aloittaa itse, keskustelematta ensin eläinlääkärin kanssa, mikäli sinulla ei ole kokemusta taudista ja sen lääkityksestä. Väärät hoitokeinot tai väärä annostus voivat heikentää paranemista tai jopa viedä tautia huonompaan suuntaan.
Mikäli huomaat eläimessäsi sairauden oireita, soita eläinlääkärille, keskustelu on ilmaista ja he monesti neuvovat ensin kotikonstit ja sitten vasta varaillaan vastaanottoaikoja.
Sairauksien hoito ei ole ilmaista, mutta muistathan: Silloin kun olet ottanut eläimen, olet sitoutunut hoitamaan sitä kaikilla mahdollisilla tavoilla ja huolehtimaan siitä, koska se ei voi kertoa, milloin on kipeä, eikä se itse pysty maksamaan lääkärikulujaan.
Sairastumisen aiheuttamat oireet
(pätevät myös muiden eläimien kohdalla kuin kanin)
Ruokahalu
Syömättömyys on usein seurausta eläimen sairastumisesta; hammasviat, loiset, tartuntataudit, suoliston tasapainohäiriöistä, aineenvaihduntasairauksista sekä myrkytystiloista.
Sairauden lisäksi tulee miettiä myös ruokintaa, sekä ympäristön muutoksia. Mikäli eläimellä ei ole muita hälyttäviä oireita, ei päivän ruokahaluttomuus ole vaarallista, mutta mikäli ruokahaluttomuus kestää pidempään tai eläimellä on muitakin oireita, on syytä ruveta toimimaan.
Juominen
Vedentarve vaihtelee jopa yksilöllisestikin ravinnon, ympäristön lämpötilan sekä eläimen aktiivisuuden mukaan. Nestevarastot pienillä eläimillä on kuitenkin rajalliset, jonka vuoksi lyhytaikainenkin ripuli voi aiheuttaa haitallisen nestevajauksen.
Sairaan (kuten myös terveenkin) eläimen juomista tulee tarkkailla. Jos näyttää, ettei eläin pysty juomaan tarvittavaa määrää nestettä päivittäin, tulisi nesteytys hoitaa antamalla vettä esim. (neulattomalla) ruiskulla suoraan suuhun.
Nestevajauksen voit todeta nostamalla niskanahkaa poimulle. Mikäli poimu jää koholle yli sekunniksi, on se jo pienelle eläimelle liikaa, eläin tulee viedä eläinlääkäriin saamaan nestettä nahan alle tai suoneen.
Liikkuminen
Sairas eläin ei yleensä liiku kuin välttämättömille tarpeilleen. Liikkumattomuus voi olla oire myös muistakin sairauksista kuin liikuntaelinten, esim. ummetuksesta.
Ontumisen syitä ovat yleensä raajavauriot: haavat, tulehdukset, murtumat, revähdykset tai sijoiltaanmenot.
Kosketusarkuus ja kipu
Mikäli eläimen raaja on kipeä, se ei yleensä anna tutkia sitä.
Karvanlähtö ja ihomuutokset
Ihosairaudet ja loiset, voivat olla syynä lisääntyneeseen karvanlähtöön, kuten myös aineenvaihdunta- ja puutossairaudet. Ihon hilseily, punoitus tai turvotus voi olla paikallista tai muusta sairaudesta johtuvaa.
Älä sekoita normaalia keväisin ja syksyisin tapahtuvaa karvanvaihtoa tähän.
Kuume
Tulehdussairaudet oireilevat yleensä kuumeiluna. Myös liian lämmin ympäristö nostaa herkästi pikkueläinten ruumiinlämpöä.
Uloste
Myrkytystila, aineenvaihduntasairaus, ruoansulatushäiriöt tai tarttuva sairaus voivat oireilla ripulina. Myös väärä (tai väärä määrä) ravinto on yleinen ripulin syy.
Ummetuksen (eläin ei ulosta) voivat aiheuttaa liian vähäkuituinen ruoka (muista aina kuivaa heinää tarjolla !!!) tai suoliston osittainen / täydellinen tukos.
Painon muutokset
Yliruokinta johtaa useimmiten eläimen lihavuuteen. Se voi kuitenkin olla myös merkki sairaudesta tai nesteen keräytymisestä vatsaonteloon.
Useat sairaudet tai loiset voivat olla syy eläimen laihtumiseen.
Käytös
Eläimen käytös muuttuu usein sairauden johdosta. Eläin voi olla apea, yrittää piiloutua, eikä se liiku. Se saattaa myös tulla aggressiiviseksi elinkumppaniaan tai omistajaansa kohtaan.
Käytös voi muuttua myös oudoksi. Pään kallellaan pitäminen, kehän kiertäminen, pään voimakas ravistelu ovat tavallisesti korvatulehduksen tai korvaloisten aiheuttamia, mutta näyttävät hyvin vakavilta. Totta kai eläin tulee kuitenkin viedä hoitoon.
Tapaturmat
Putoamiset
Eläimet SAATTAVAT kestää putoamiset jopa 2 metrin korkeudelta yllättävän hyvin, mutta vaikka eläin vaikuttaisikin normaalilta putoamisen jälkeen, kannattaa sitä seurata jonkin aikaa mahdollisten sisäelinvaurioiden vuoksi. Jos eläimen yleistila on poikkeava, on syytä viedä eläin hoitoon.
Haavat
Tärkeintä haavojen hoidossa on puhtaus. Lika ja pieneliöt voivat aiheuttaa tulehduksia, jotka hidastavat tai estävät haavan paranemisen.
Pintanaarmut ja hankaumat eivät puhdistuksen lisäksi yleensä tarvitse muuta hoitoa. Mikäli haavasta vuotaa kudosnestettä on syytä ottaa yhteyttä eläinlääkäriin, joka neuvoo hoidon.
Suuret ja syvät haavat on syytä jättää eläinlääkärin hoidettavaksi. Mikäli et saa aikaa välittömästi, ensiapuna näissäkin on puhdistus sekä siteellä suojaaminen. Suurissa haavoissa voi käyttää kiristyssiteenä kumilenkkiä, joka laitetaan haavan YLÄpuolelle. Tarkista ensin, ettei haavassa ole vieraita esineitä.
Lämpöhalvaus
Pysäköidyn auton lämpötila voi aurinkoisena kesäpäivänä kohota jopa 70 asteeseen. Eläintä ei siis missään tapauksessa saa jättää näin kuumaan tilaan. Talvisin huolehdi, ettet laita eläimen häkkiä liian lähelle pattereita.
Lämpöhalvauksen oireita ovat: läähätys ja levottomuus. Korkea lämpötila muuttaa oireet nopeastikin eläimen velttoisuuteen tai tajunnan menetykseen.
Ensiapuna siirrä eläin välittömästi viileään paikkaa, tarjoa sille runsaasti juotavaa (nestehukka) sekä viilennä mahdollisuuksien mukaan esim. viileällä pyyhkeellä.
Jos eläin kärsii liian kuumasta lämpötilasta kauan, aivokudokset rupeavat keräämään kudosnestettä, joka voi aiheuttaa eläimelle vakavia keskushermostovaurioita ja eläin voi jopa menehtyä.
Vakavissa lämpöhalvaustapauksissa käänny pikaisesti eläinlääkärin puoleen.
Murtumat
Liika rasitus, tapaturma tai luun rakennetta heikentävät sairaudet voivat johtaa luunmurtumiin. Pieneläimillä syitä ovat yleensä: putoamiset, tallaantumiset tai suurempien eläimien puremiset. Murtumat tulee hoidattaa aina eläinlääkärillä.
Nivelten sijoiltaanmenot
Sijoiltaanmeno voi tapahtua esim. jos eläin rimpuilee irti jäätyään kiinni häkin rakenteisiin. Tämän vuoksi kalterillisten häkkien päällä tulisi AINA pitää pyyhettä tms. koska kanit tykkäävät kiipeillä. Sijoiltaan menneen raajan oikaisee aina eläinlääkäri rauhoituspiikin jälkeen. Sijoiltaanmenoilla on kiusallinen tapa uusiutua.
Lähde: KaneistaTietoa-sivusto