Tällä sivulla on perustietoa kanien lisääntymisestä ja kasvatuksesta.
Sivun aiheet:
Jos haluat lukea vain tiettyä osa-aluetta, paina ctrl ja F niin selaimen yläosaan avautuu hakulaatikko (pitäisi toimia useimmilla selaimilla)
Sivun aiheet:
- Lisääntymisestä
- Raskaus ja synnytys
- Poikasten kehitys
- Anatomia
Jos haluat lukea vain tiettyä osa-aluetta, paina ctrl ja F niin selaimen yläosaan avautuu hakulaatikko (pitäisi toimia useimmilla selaimilla)
Lisääntymisestä
- Ensisynnyttävän naaraan tulee olla 8-12 kk
- Astuvan uroksen tulisi olla vähintään 7kk
- Uroksen tulisi olla aina naarasta pienempi
- Pienille kaneille poikasia syntyy 1-3 kappaletta,isommille roduille jopa 10
- Kanilla ei ole kiima-aikaa,vaan sen voi astuttaa milloin vain
- Kanin kantoaika on normaalisti 30-31 päivää
- Poikaset ovat vieroitusiässä 6-viikkoisia,jolloin ne erotetaan emostaan ja laitetaan keskenään samaan häkkiin
- Kani tulee sukukypsäksi 12-viikon paikkeilla, jolloin tulisi urokset ja naaraat erottaa toisistaan.
- Kanin luovutusikä on 8-viikkoa,jolloin se on valmis uuteen kotiin
- Kanipoikueen kasvattaminen vaatii paljon kokemusta eikä sitä pitäisi koskaan tehdä siitä syystä että "kanit ovat söpöjä" !
Ennen kuin teetät poikasia
Jos aiot teettää kanillasi poikasia, niin toivotan ensin, että kaikki menisi hyvin. Muista kuitenkin, että olet kokonaan vastuussa sen jälkeen sekä emosta että sen poikasista. Muutamaan kuukauteen ei poikasia ja emoa saa jättää pitkäksi aikaa yksin, joten lomalle ei voida lähteä. On ihanaa nähdä, miten poikaset kehittyvät; pienestä karvattomasta rääpäleestä vähän suuremmaksi, pehmeäksi karvapalloksi! Ennen poikasten teettämistä huomio nämä muutamat asiat:
- Onko sinulla todella aikaa hoitaa hyvin sekä kantavaa naarasta että myöhemmin sen tulevia poikasia?Onko tulossa loma vai muutto?
- Oletko ajatellut,että poikaset tarvitsevat lisää tilaa ja että niistä tulee myös lisää kuluja?On hankittava uusia häkkejä ja muita tarvikkeita,sillä poikaset eivät voi olla aina emonsa luona.
- kun tulee aika antaa poikaset pois,minne ne annetaan vai myydään?Harkitse etukäteen,löydätkö sellasia perheitä,joissa kania hoidetaan sekä hellästi että ymmärtäväisesti.
- mitä muu perhe sanoo poikasten hankkimisesta?
Puolison valinta
Aina ei kaneilla saa teettää poikasia. Uroksen ja naaraan tulisi täyttää muutama vaatimus ja jos perinnöllisiä sairauksia, esimerkiksi purentavika, on jommalla kummalla tai molemmilla, ei poikasia saisi teettää, vaikka ne olisivat kuinka hyvin näyttelyissä menestyneet. Nämä vaatimukset puolison pitäisi täyttää:
Parittelu
Kanit eivät ole hedelmöitymisessään riippuvaisia mistään tietystä kiima-ajasta, vaan paritteluakti saa myös aikaan munasolun irtoamisen. Kymmenen tunnin kuluttua parittelusta kypsä munasolu irtoaa munasarjasta, ja siittiö hedelmöittää sen, sillä siittiöt pysyvät elinvoimaisina 25-30 tuntia. Parittelun pitää tapahtua aina uroksen häkissä, ei koskaan naaraan. Tämä asia on sen takia, koska naaras saattaa puolustaa omaa reviiriään ja purra pahastikin urosta. Jos uros tuodaan naaraan häkkiin, se alkaa vain merkitä uutta ympäristöään eikä teekään varsinaista työtään. Omassa häkissä uros tuntee olonsa turvemmaksi eikä naaraan mahdolliset hyökkäykset vaikuta siihen. Joskus on niin, että naaras ei laisinkaan hyväksy jotain tiettyä urosta. Naarasta ei voi pakottaa siihen; se tosiasia on vain hyväksyttävä. Siinä tapauksessa kannattaa vaihtaa urosta. Yleensä kuitenkin uros saa paritteluvalmiuden aikaan naaraassa hajullaan sekä nuolemalla hellävaraisesti naaraan päätä ja kaulaa. Parittelun aikana koiras istuu naaraan selässä, ja naaras kohottaa lantionsa ylemmäs. Siemensyöksyn jälkeen uros liukuus ivuttain naaraan selästä pois, äännähtää joskus lyhyesti ja jää makaamaan uupuneena muutaman sekunnin ajaksi. Joskus uros vielä hypähtelee muutaman kerran naaraan ympärillä, asettuu sen viereen ja nuolee sitä. Yleensä riittää yksi parittelu.
Kuolleena syntyneet poikaset/emon kuolema
On valitettavaa, että joskus käy niin, että poikanen tai koko poikue syntyy kuolleena. Liian varhain syntynyt kaninpoikanen, eli ennen 28. päivää syntyneet poikaset eivät yleensä ole hengissä. Jos taas poikaset eivät synny ajoissa, eli viimeistään 33. päivänä parittelusta, ne syntyvät myös usein kuolleina. Tähän asiaan on monia syitä. Jos kaniemo kuolee ensimmäisten 12 päivän aikana synnytysestä, ei poikasillakaan ole enään toivoa. Jos emo taas kuolee myöhemmin, poikasilla on vielä jotain toivoa jäädä henkiin. Jos ei ole hahdollisuutta viesä poikasia jonkin toisen imettävän kaninaaraan imetettäviksi, voi kaninpoikasille yrittää antaa ihmislapsille tarkoitettua maitoseosta. Vähitellen voi ruveta antamaan esimerkiksi kauralimaa, porkkanamehua ja vitamiineja. Kaninpoikasten käsinruokkiminen on todella aikaa vievää puuhaa, korvikeäidin osaa ei saa aliarvioida. Tarvitaan myös todella paljon kärsivällisyyttä, ennen kuin poikaset oppivat juomaan tuttipullostakaan. Niitä on ruokittava mielellään 3-5 kertaa päivässä, ja ruokinnan jälkeen niiden vastaa on hyvä hieroa varovasti, jotta suolisto toimisi. Emo nimittäin nuolee poikaset aina imettämisen jälkeen. Poikasten tila on pidettävä hyvin puhtaana, ja niiden alueen lämpötilankin pitää olla korkea, 30 astetta on yleensä sopiva. Huoneen on siis oltava todella lämmin, tai toisena vaihtoehtona voi häkin alle laittaa kuumavesipullon. Korvikeäidin puuha on todella raskasta, mutta jos tämän kaiken jaksaa, saa palkkionsa. Yleensä kanit, joita ihminen on itse ruokkinut, ovat hyvin ihmisrakkaita ja kiintyvät erityisesti hoitajaansa.
Raskaus ja synnytys
Parittelun jälkeen huomaat, miten kanisi käytös muuttuu seuraavan kuukauden aikana. Kani, joka on ollut ennen rauhallinen, vaikuttaa hermostuneelta, puree ja raapii, vaikka se ei olisi ikinä tehnyt sellaista. Kani, joka oli ennen hermostunut ja vilkas, muuttuukin hyvin rauhalliseksi. Kaikki naaraat noudattavat omaa alkuperäistä vastoansa ja alkavat viikon kuluttua parittelusta kuopia kuivikkeita, ne järjestävät kaiken uudestaan ja yrittävät kaivaa jonkinlaista kuoppaa. Anna silloin kanille tavallista enemmän hyvää ja pehmeää heinää. Kani on hyvin tyytyväinen, jos se häkkiinsä poikimiskopin, sillä sen sisällä se tuntee olonsa turvalliseksi kuin omassa kolossa. Huolehdi tarkoin siitä, että kantavalla naaraalla on tarpeeksi rauhallinen ympäristö. Kun kania nostetaan syliin, jos se on tarpeellista, on toisella kädellä tuettava kunnolla takamusten alta. Älä ikinä nosta kania niskanahasta ja anna sen potkia takajaloillaan ilmassa! Kantavan naaraan pitää saada monipuolista ravintoa ja runsaasti raikasta vettä, sekä kalkkia ja vitamiineja on hyvä lisätä ruokaan. Raskausaika, eli kantoaika, kestää kanilla yleensä noin 28-31 päivää. Aika voi venyä myös 33 päiväksi hormonitoiminnan muutosten takia. Kaneilla esiintyy myös valeraskauksia. Yhdellä hoitokanillani, Vertillä (joka on nimestään huolimatta naaras), oli kerran valeraskaus. Valeraskaalla on kaikki kantavan naaraan merkit, se alkaa kaivella kuivikkeitaan, hyppelee ympäriinsä heiniä suussaan, rakentaa pesää ja nyppii omasta turkistaan karvoja. Tätä se alkaa kuitenkin tehdä yleensä jo heti parittelun jälkeen, kun taas oikeasti kantava naaras alkaa pesänrakennukseen vasta kantoaikansa neljännellä, viimeisellä, viikolla. Varma merkki raskaudesta on neljännellä viikolla nisien ja vatsan paisuminen. Synnytyksen aikana sen on parasta olla sisätiloissa, ei mielellään ulkotiloissa. Mikäli synnytys on ollut kivulias, jos on esiintynyt jotain häiriöitä tai jos kantoaika on venynyt liian pitkäksi, monet naaraat saattavat synnyttää poikaset sinne tänne häkissään. Jos näin on käynyt, nosta poikaset heti emon synnytyskoppiin, muuten ne kuolevat kylmään. Kaninaaras synnyttää kyykkyasennossa. Yleensä kaikki sujuu nopeasti ja ongelmitta. Jos poikanen kuitenkin juuttuu synnytyskanavaan, naaras yrittä vetää sen ulos. Tällöin poikanen saattaa vahingoittua, mutta sitä emo ei ole tahallaan tehnyt, se vain on synnytyskivuissaan tarttunut poikaseen liian lujasti. Naaras nuolee alastomat ja sokeat poikasensa puhtaiksi, puree napanuoran poikki ja syö jälkeiset, joten pesä pysyy puhtaana. Joskus käy niin, että naaras saattaa puraista omaa poikastaan tai jopa syödä kaikki poikasensa. Tähän on erilaisia näkökulmia. Omasta mielestäni emoa on saatettu häiritä, ja se osoittaa sen näin. Jotkut taas väittävät, että syynä on vitamiininpuutos ja osa sanoo, että emo on ollut vain innokas puhdistaessaan poikasta eikä huomaa, että onkin syönyt poikasta ympäröivän sikiökalvon. Eri rotuiset kanit synnyttävät eri määrän poikasia. Kääpiökanit synnyttävät yleensä vain 1-4 poikasta, isommat kanit taas enemmän. Synnytyksen jälkeen olisi parasta tarkastaa poikasten pesä varovaisesti. Kannattaa houkutella naaras ensin ulos häkistä, mielellään se saattaa lähteä jaloittelemaan tai jonkun makupalan avulla, ja tällä aikaa voi tutkia pesää ilman, että naaras hermostuisi. Nosta pesämateriaalia hieman syrjään, ja tunnustele, ovatko poikaset hengissä ja vahingoittumattomia. Jos huomaat, että pesässä on vielä kuollut poikanen tai jälkeisiä, poista ne. Tätä ennen pitää pestä kädet hyvin, mutta ei liian hajustetulla saippualla. Se häiritsee emon tarkkaa nenää.
Poikasten kehitys
Kaninpoikaset syntyvät kehittymättöminä verrattuna jäniksenpoikasiin. Ne ovat syntyessään sokeita, karvattomia ja kuuroja, ja tarvitsevat pesän suojaa vielä viikkojen ajan. Jos löydät elävän poikasen pesän ulkopuolelta, hiero naaraan karvoja ja heiniä käsiisi, ja siirrä poikanen takaisin pesään, koska naaras ei sitä tee ja poikanen voi paleltua pesän ulkopuolella. Paras ja lämpimin paikka poikaselle on sisarusten joukossa. Joskus emo kuitenkin siirtää saman poikasen tai samat poikaset yhä uudelleen pois pesästä tai erilleen muista. Tällöin poikaset voi aina siirtää takaisin muiden viereen, mutta välttämättä mitään ei ole tehtävissä, mikäli naaras on päättänyt hylätä osan poikasistaan. Naaras lakkaa harvoin hoitamasta joitain tai kaikkia poikasiaan enää parin kolmen ensimmäisen päivän jälkeen, mutta aivan ensimmäisinä päivinä synnytyksen jälkeen kannattaa pitäytyä pesän tarkastamisessa poikasten koskettelun sijaan. Myöhemminkin poikasia koskettaessa tulee ensin tartuttaa naaraan ja pesämateriaalien hajua käsiinsä.
Poikasten karva alkaa kasvaa välittömästi syntymän jälkeen, ja noin neljän päivän iässä niillä on jo ohut karvapeite. Naaras imettää 1-2 kertaa vuorokaudessa noin 5 minuuttia kerrallaan eikä hoida poikasia muina aikoina, joten emoa ei välttämättä koskaan näe poikasiaan hoitamassa. Silmät avautuvat keskimäärin 10-12 päivän iässä. Noin kahden viikon ikäisinä poikaset lähtevät liikkeelle pesästä ja kolmiviikkoiset poikaset totuttelevat vähitellen syömään heinää ja muuta ruokaa. Kiinteään ruokaan siirryttyään poikasten pääruoka on heinä, kuten aikuisillakin kaneilla. Muihin ruoka-aineisiin poikaset totutetaan vähitellen ja pieninä annoksina, porkkanasta on hyvä aloittaa. Pienten poikasten ruokinnan muutosten kanssa on oltava varovainen. Yleensä täysrehupellettiä ei kannata poikasillekaan antaa rajattomasti. Emokin voi syödä pellettiä liikaa, mikäli sitä on koko ajan tarjolla.
Yksinäinen poikanen saa emon kaiken maidon ja lihoo nopeasti, mutta kehittyy hitaasti. Useamman poikasen poikueessa maitoa saa vähemmän mutta juuri siksi on kehityttävä nopeammin. Mikäli emo jostain syystä tuottaa hieman liian vähän maitoa, poikaset saattavat lähteä pesästä ruokaa etsimään aiemmin kuin normaalisti. Nälkäiset poikaset piipittävät ja liikehtivät rauhattomina pesässä tai hortoilevat sen ulkopuolella. Poikanen voi kulkeutua pesän ulkopuolelle myös naaraan nisässä roikkuen. Palauta poikanen pesään heti huomatessasi tilanteen. Naaras ruokkii poikasia, mikäli ne kasvavat eivätkä kuivu. Onkin syytä huolehtia emon riittävästä ravinnon- ja vedensaannista. Ison poikueen tehnyt naaras saattaa syödä jopa viisi kertaa enemmän kuin ennen poikasia ja maidontuotto kuluttaa paljon vettä.
Kaninaaras imettää poikasiaan noin 5 viikkoa, jonka jälkeen poikaset voidaan vieroittaa emostaan suunnilleen 6 viikon iässä. Kaninpoikasen aikaisin luovutusikä on 8 viikkoa, joten vieroituksen jälkeen poikaset saavat olla keskenään vielä parin viikon ajan ennen kuin ne luovutetaan uusiin koteihin. Emosta erossa ollessaan poikaset sosiaalistuvat mutta samalla itsenäistyvät hieman. Puhdasrotuiset kanit luovutetaan sukutaulun ja vasemman korvan tunnistetatuoinnin kanssa. Kasvattajan tulisi antaa poikasen mukaan myös hoito-ohje sekä tuttua ruokaa poikasen ensimmäisen viikon tarpeiksi.
Poikasten karva alkaa kasvaa välittömästi syntymän jälkeen, ja noin neljän päivän iässä niillä on jo ohut karvapeite. Naaras imettää 1-2 kertaa vuorokaudessa noin 5 minuuttia kerrallaan eikä hoida poikasia muina aikoina, joten emoa ei välttämättä koskaan näe poikasiaan hoitamassa. Silmät avautuvat keskimäärin 10-12 päivän iässä. Noin kahden viikon ikäisinä poikaset lähtevät liikkeelle pesästä ja kolmiviikkoiset poikaset totuttelevat vähitellen syömään heinää ja muuta ruokaa. Kiinteään ruokaan siirryttyään poikasten pääruoka on heinä, kuten aikuisillakin kaneilla. Muihin ruoka-aineisiin poikaset totutetaan vähitellen ja pieninä annoksina, porkkanasta on hyvä aloittaa. Pienten poikasten ruokinnan muutosten kanssa on oltava varovainen. Yleensä täysrehupellettiä ei kannata poikasillekaan antaa rajattomasti. Emokin voi syödä pellettiä liikaa, mikäli sitä on koko ajan tarjolla.
Yksinäinen poikanen saa emon kaiken maidon ja lihoo nopeasti, mutta kehittyy hitaasti. Useamman poikasen poikueessa maitoa saa vähemmän mutta juuri siksi on kehityttävä nopeammin. Mikäli emo jostain syystä tuottaa hieman liian vähän maitoa, poikaset saattavat lähteä pesästä ruokaa etsimään aiemmin kuin normaalisti. Nälkäiset poikaset piipittävät ja liikehtivät rauhattomina pesässä tai hortoilevat sen ulkopuolella. Poikanen voi kulkeutua pesän ulkopuolelle myös naaraan nisässä roikkuen. Palauta poikanen pesään heti huomatessasi tilanteen. Naaras ruokkii poikasia, mikäli ne kasvavat eivätkä kuivu. Onkin syytä huolehtia emon riittävästä ravinnon- ja vedensaannista. Ison poikueen tehnyt naaras saattaa syödä jopa viisi kertaa enemmän kuin ennen poikasia ja maidontuotto kuluttaa paljon vettä.
Kaninaaras imettää poikasiaan noin 5 viikkoa, jonka jälkeen poikaset voidaan vieroittaa emostaan suunnilleen 6 viikon iässä. Kaninpoikasen aikaisin luovutusikä on 8 viikkoa, joten vieroituksen jälkeen poikaset saavat olla keskenään vielä parin viikon ajan ennen kuin ne luovutetaan uusiin koteihin. Emosta erossa ollessaan poikaset sosiaalistuvat mutta samalla itsenäistyvät hieman. Puhdasrotuiset kanit luovutetaan sukutaulun ja vasemman korvan tunnistetatuoinnin kanssa. Kasvattajan tulisi antaa poikasen mukaan myös hoito-ohje sekä tuttua ruokaa poikasen ensimmäisen viikon tarpeiksi.
Anatomia
Lähteet: KaneistaTietoa-sivusto, kuva: googlesta; muokannut LemmikkiMesta, Suomen Kaniyhdistys ry.